![]() Eija Kontio (oik.) ja Pekka Petäjäsuvanto Pohjolan Maidosta onnittelevat Kauko ja Tarja Lohea uudesta navetasta. Isäntäväen mukaan uusi navetta turvaa työpaikat ja innostaa nuoria alalle. Jatkaja löytynee ajallaan perheen kymmenen lapsen joukosta. Kuvat Aino Murtomaa-Niskala ![]() Uusi pihatto liittyy saumattomasti vanhaan ja sopeutuu mukavasti pihapiiriin. |
Aino Murtomaa-Niskala
Kauko ja Tarja Lohen viimeistelyä vaille oleva lämmin robottipihatto Yli-Iissä avasi ovensa runsaslukuiselle yleisölle. Järkevällä budjetilla toteutetussa, selkeässä kaksirivisessä ratkaisussa on varauduttu myös laajennukseen. Avara piha täyttyi autoista heti aamukymmeneltä. Navetan avajaiset tarjoavat maidontuottajille tilaisuuden perehtyä erilaisiin navettaratkaisuihin, tavata asiantuntijoita ja muita tuottajia sekä alan ulkopuolisille mahdollisuuden tutustua nykyaikaisen maidontuotannon puitteisiin. Lehmäluku kolminkertaistuu Oulussa asuneet Tarja ja Kauko Lohi ostivat tilan Yli-Iin Jakkukylästä 15 vuotta sitten ja vaihtoivat asuinpaikan lisäksi ammattia. Kauko Lohi toimi aiemmin rakennusurakoitsijana. Aivan kylmiltään hän ei hankkinut lypsykarjaa tyhjänä olleeseen pihattoon, vaan kertoo tehneensä myös maatalouslomittajan hommia. Maidontuotannossa on parikymmentä lehmää. Vanhan pihaton päähän poikittain rakennettuun |
|
uuteen osaan tulee ”robotillinen” eli noin 60 lehmää. Sitä varten on kolmisenkymmentä nuorta hiehoa kasvamassa. Nuorkarja hoidetaan jatkossa vanhan pihaton puolella. Suunnitelmissa on varattu mahdollisuus seuraavaan laajennukseen. Lämmin pihatto Kauko Lohi arvioi viimeistelyyn kuluvan vielä pari viikkoa. Parsikalusteet odottivat asentamista. Parsimattoa oliaseteltu malliksi rivin päähän, koska maton alle tulevat patjat vielä puuttuivat. Parret ovat kahdessa rivissä, syvät kuilut, koneellinen ilmanvaihto, ruokintapöytä seinän vieressä. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla. Betonielementit ja ritilät ovat Mestarifarmilta, parsikalusteet Merivirralta, Lely-lypsyrobotti ja väkirehukioskit NHK-keskukselta. Robotin äärellä käytiin keskustelua maidon laadusta. Kauko Lohi totesi viisitoista vuotta tuotetun E-luokan maitoa ja nyt vähän mietityttää, päästäänkö jatkossa samaan. Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Eija Kontio totesi roboteilla lypsettävän Eluokan maitoa siinä kuin perinteisilläkin menetelmillä. Tärkeää on pitää lehmät ja navetta puhtaina. Lohi viljelee nurmea säilörehuksi ja heinäksi yli sadalla hehtaarilla, josta suuri osa on vuokramaita. Sadosta osa myydään hevosheinäksi. Väkirehuna on täysrehu. Budjetti pitää Huhtikuussa 2009 käynnistynyt hanke pysyi lähes budjetissa, veroton kustannus on kaikkinensa 650 000 euroa, joka ylittää 30 000 eurolla kustannusarvion. Hintaan sisältyvät lypsyrobotti sekä vanhan pihaton remontti nuorkarjatilaksi. Etua saatiin muun muassa oman maa-aineksen ja maanrakennuskoneiden käytöstä. Isäntä kilpailutti ja hankki tavaraa karjanhoidon ja viljelytyön ohessa. Rakennustöihin palkattiin kirvesmiehiä tarpeen mukaan sekä vanhin poika. Kauko Lohen mukaan tarjousten perusteella hinnoissa ei juuri näkynyt lama-alennuksia, vaan tinkimään joutui tosissaan. Ainoastaan puutavaran hinta on hänen mukaansa jonkin verran laskenut. Perusteellinen arvio Tilaisuudessa mukana ollut Oulun Osuuspankin rahoituspäällikkö Matti Tyhtilä totesi rahoittajan arvioivan hankkeiden toteutumiskelpoisuutta perusteellisesti. Arviointi on hyödyksi sekä pankille että viljelijälle. Epäonnistumisen riski pienenee kummallakin osapuolella. Erityisesti tarkastelussa on kustannusarvion realistisuus, onko se todellisten kustannusten mukainen. Hankkeen kannattavuus testataan myös nykyistä korkeammalla korolla ja alemmalla maidon hinnalla. Tyhtilän mukaan valtion takaus on isoissa hankkeissa harkinnan arvoinen asia. Pankki seuraa rakennustyömaan etenemistä. Tyhtilä tähdentää, että käynnit eivät ole mitään tarkastuksia, vaan yhteistä neuvonpitoa, jonka tavoitteena on rakentamisen sujuminen ja hyvä lopputulos. Rahoitusta löytyy Kaikille järkeville navettahankkeille järjestyy rahoitus, Matti Tyhtilä lupaa ja kannustaa tuottajia käyttämään hyväksi taantumaa ja käynnistämään hankkeet ennen talouden ja hintojen nousua. Hän kehottaa tulemaan juttusille pankkiin jo ennen kuin suunnitelmia on paperilla. Vihreä valo rahoittajalta antaa selkänojaa suunnittelun käynnistämiseen. Tyhtilän mukaan uudisnavetat maksavat tyypillisesti 600 000 eurosta 1,5 miljoonaan. Parsipaikan hinnassa hyvä tavoite on Tyhtilän mukaan 10 000 euroa, mutta kohtuullisena hintaa voi pitää aina 15 000 euroon saakka. ”Oma näkemys on tässä muotoutunut siihen suuntaan, että parhaiten toimivat yksinkertaiset, varmat ratkaisut, jota eivät jätä pulaan poikkeustilanteissakaan”, hän sanoo.
|
| |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |