Lypsyrobottien sähkön- ja vedenkulutukset johtuvat suurelta osin robottien teknisistä ratkaisuista, mutta myös säädöt, huolto jne. vaikuttavat kulutuksiin. Vaikka lypsyrobotin sähkön- ja vedenkulutus eivät ehkä ole tärkeimpiä valintakriteerejä laitteiston ostossa, on ne kuitenkin hyvä tietää ja niitä on myöhemmässä vaiheessa syytä seurata.

Tanskalainen neuvontajärjestö Dansk Landbrugsrådgivning on mitannut sähkön-

ja vedenkulutuksia automaattilypsyssä. Tulokset julkaistiin FarmTest-loppuraportissa numero 61/2009. Edellinen FarmTest samasta aiheesta tehtiin vuonna 2004. Lypsyrobottien tekniikka on kehittynyt ja markkinoille on tullut uusia robottimalleja, joten uudet mittaukset olivat paikallaan.

Mittaukset käytännön tiloilla

Kulutusmittaukset tehtiin käytännön maitotiloilla. Laitevalmistajat saivat itse valita tilat ja heille annettiin ennen mittauksia mahdollisuus huoltaa ja säätää laitteistot toimimaan mielestään optimaalisesti.

FarmTestissä oli mukana viisi robottimerkkiä: DeLaval VMS, Fullwood Merlin, GEA (vanhempi TITAN robotti), Lely A3 ja SAC RDS Futureline. DeLaval, Fullwood ja Lely -mittauksissa oli mukana kaksi tilaa jokaiselta, muilla yksi tila.

Mitattuihin sähkönkulutuksiin sisältyy robotin tarvitseman veden lämmitys, tyhjökone, paineilmakompressori sekä robotin ohjaus ja tarvittavat pumput. Vedenkulutukseen sisältyy robotin pesut tilasäiliön hanaan asti, puskuri (bufferi)säiliön pesu, vedinpesut ja lypsyjen väliset huuhtelut. DeLavalin lattiahuuhtelu ei ollut mukana mittauksissa. Lattiahuuhtelun vedenkulutus on noin 80–90 litraa robottia kohden vuorokaudessa.

Mittaustuloksia

Mittaustulokset on esitetty oheisissa kaavioissa.

Vaihtelut mitatuissa kulutuksissa olivat aika suuret – jopa saman merkin sisällä. Sähkönkulutuksessa mitattiin 10–30 prosentin vaihteluja saman merkin sisällä. Vaihtelut johtuivat osaksi lypsykapasiteetin käyttöasteesta, mutta myös robotin ja sen apulaitteiden huollolla ja säädöllä on suuri merkitys.

Erot suurimman ja pienimmän mitatun vedenkulutuksen välillä olivat noin neljä kuutiota lehmää kohden vuodessa. Kahden robotin yksikössä (n. 130 lehmää) tämä tarkoittaa noin 520 kuutiota enemmän vettä vuodessa.

Päätelmiä

Kun sähkön- ja vedenkulutuksia tarkastellaan taloudellisessa mielessä, robotin korkea käyttöaste on ratkaisevassa roolissa. Esimerkiksi vedenkulutuksesta pääpesut nielevät suurimman osan ja kulutus on vakio riippumatta lypsetystä maitomäärästä. Nopeammin ja vähän enemmän lypsävät lehmät eivät merkittävästi lisää sähkön- tai vedenkulutusta per lypsy. Korkea kapasiteetin käyttöaste saavutetaan, jos lehmillä on suuri maidon virtaus ja korkea tuotos, jos eläinliikenne toimii hyvin ja jos maitomäärä lypsetään suhteellisen pienellä määrällä lypsyjä.

FarmTestin raportissa suositellaan, että robotteihin tulisi asentaa sähkö- ja vesimittarit, jolloin kulutuksia voidaan seurata. Jos oma robotti ei saavuta FarmTestin kaltaisia kulutuslukemia, kannattaa asiasta keskustella huollon kanssa. FarmTestin mittaamat kulutuslukemat on saavutettavissa, koska laitevalmistajat ovat itse säätäneet mittauksessa olleet laitteet parhaaksi näkemällään tavalla.

Kulutusten seuranta auttaa myös havaitsemaan mahdollisia vikoja. Eräällä tilalla mittaukset paljastivat viallisesti toimivan vedensekoitusventtiilin. Venttiili sekoitti liian lämmintä vettä ja tämä johti normaalia korkeampaan sähkönkulutukseen.

Yksityiskohtaisemmat kulutuslukemat sisältävä englanninkielinen raportti on ladattavissa ja luettavissa osoitteesta www.farmtest.dk.

Lähde: Dansk Landbrugsrådgivning, FarmTest 61/2009.
Kirjoittaja on erikoisneuvoja MTT Maitokoneet –yksikössä.