Uuden työntekijän perehdyttäminen vie aikaa ja edellyttää paneutumista tilan toimintatapojen kuvaamiseen ja työnjaon suunnitteluun, mutta onnistuessaan vaivannäkö tuottaa tuloksia. Ulkomaisen työntekijän perehdyttämisessä vaatimustasoa lisäävät kieli- ja kulttuurierot.

Perehdytys etenee yleisistä asioista yksityiskohtaiseen työnopastukseen. Tavoitteena on, että työntekijä ymmärtää työnsä merkityksen ja oppii toimimaan itsenäisesti ja turvallisesti tilan toimintatapoja noudattaen. Perehdytyksen onnistuminen näkyy työn jäljessä. Se vaikuttaa maidon laatuun ja määrään sekä eläinten terveyteen. Se näkyy myös turvallisina työtapoina ja työntekijän viihtymisenä.

Selkeät ohjeet

Perehdytyksessä on tärkeää, että työntekijä saa selkeät ja johdonmukaiset työohjeet. Kokenut työntekijä totesi, että ”..olen työskennellyt monella suurella tilalla ja tämä on ainoa tila, jossa emännällä ja isännällä on vasikoiden hoitoon, kiimantarkkailuun ja lääkintään samat työohjeet”.

Perehdytyksen peruslähtökohta on, että tilanväki on keskenään sopinut yhteiset toimintatavat. Vasta kun rutiinikäytännöt ovat olemassa, työntekijän on mahdollista oppia noudattamaan niitä.

Perehdytys sujuu parhaiten, kun työohjeet löytyvät kirjallisina. Jotkut käyttävät ”perusrutiinitaulukkoa”, jossa ovat päivittäiset tehtävät. Sitä täydennetään esimerkiksi aamupalaverissa. Joillakin tiloilla työntekijä tekee itse perehdytyksen aikana omat muistiinpanonsa. Perehdytyskansiossa ovat toimintaohjeet, työturvallisuusohjeita ja puhelinnumeroita. Työnantajan kannattaa aina varmistaa, onko työntekijä ymmärtänyt ohjeet tai kirjannut ylös kaiken oleellisen.

Toimintatavat vaihtelevat eri tiloilla. Sen vuoksi kokeneellekin työntekijälle on kerrottava tilan käytännöt ja turvalliset työtavat. Työnantaja on aina vastuussa työntekijänsä turvallisuudesta. Hän on myös velvollinen antamaan työntekijälle riittävän ohjauksen ja opetuksen.

Ulkomainen työntekijä

Suomea osaamattomalle työntekijälle on opetettava asiat näyttämällä ja mukana tekemällä. Työohjeiden käännättämistä työntekijän äidinkielelle kannattaa myös harkita. Se voi maksaa itsensä takaisin, kun työ käynnistyy sujuvammin ja virheet ja tarve näyttää työ useaan kertaan vähenevät. Hyöty on merkittävä, jos samasta maasta tulee useita työntekijöitä tai useana vuotena.

Tutkimushanke menossa MTT taloustutkimuksessa on meneillään hanke, jossa tuotetaan opas työntekijöiden perehdyttämisestä puutarha- ja maatiloille. Hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Siihen osallistuvat myös Työterveyslaitos, TTS tutkimus ja MTK.

Kieli ei kuitenkaan ole ainoa erilaisuus. Muualta tullut työntekijä on voinut tottua varsin erilaiseen työkulttuuriin. Meille selvät asiat eivät ehkä ole itsestäänselvyyksiä toisesta kulttuurista tulleelle. Tullessaan töihin vieraaseen maahan työntekijä on yleensä asennoitunut sopeutumaan maan ja tilan tavoille, mutta se ei tapahdu hetkessä. Työsuhteen alun ”herkkyyskausi” kannattaa hyödyntää aktiivisella perehdytyksellä eikä jättää uutta työntekijää omien havaintojensa ja tulkintojensa varaan.

Me Suomessa ajattelemme hyvän työntekijän olevan omatoiminen, aloitteellinen ja itsenäinen, mutta monissa maissa työskentelytapa on hyvin johtajavetoinen, eikä työntekijän sallita olevan liian omatoiminen. Eräs maatalousyrittäjä kertoi, että autoritääriseen johtamiseen tottuneet työntekijät eivät helposti kerro, jos eivät ole ymmärtäneet ohjeita tai eivät osaa jotakin työtä. Heille ei ole luontevaa kysyä tai pyytää esimiestä selittämään asia uudestaan. Väärinkäsityksiä ja vaaratilanteita syntyy, jos työnantaja olettaa, että työntekijä tarvittaessa kysyy lisätietoja ja jättää hänet selviytymään yksin uudesta työvaiheesta.

Esimiesrooli on kaiken kaikkiaan korostetumpi vierastyövoimaa käyttävissä yrityksissä. Työnantajan on pidettävä langat käsissään, mutta oltava johdonmukainen, oikeudenmukainen ja annettava ohjausta.

Myös luottamus tulee ansaita. Siinä missä suomalaiseen kulttuurin kuuluu luottamus toiseen ihmiseen, tilanne ei suinkaan ole sama kaikkialla. Työyhteisöä voi rakentaa rohkaisemalla avoimeen keskusteluun. Aina välillä kannattaa kysellä kuinka asiat ovat sujuneet.

Eläintenhoidon opastus

Eläimet reagoivat ihmisen käyttäytymiseen sen perusteella, millainen kokemus niillä on aikaisemmista kanssakäymisistä ihmisen kanssa. Karjanomistajan on tärkeää ohjata eläinten kanssa työskentelevät käsittelemään eläimiä hyvin.

Eläimiä ei tulisi koskaan hallita pelolla, sillä ihmistä pelkäävä eläin stressaantuu kohdatessaan ihmisen. Jatkuva pelkostressi vaikuttaa ajan kuluessa eläimen kasvuun, tautien vastustuskykyyn ja tuotokseen. Pelkäävä eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti yrittäessään välttää lähempää kohtaamista ihmisten kanssa. Eläin voi rynnätä, hyökätä, potkia tai joutua paniikkiin, jolloin hoitajan turvallisuus on vaarassa. Eläinten joukossa liikkuessa rauhallinen ja rento, mutta määrätietoinen hoitajan olemus on hyvä ja rauhoittava viesti eläimille. Työntekijää opastaessa on hyvä huomata, että työntekijä ottaa mallia työnantajan työtavoista.

Eläinten hyvinvoinnille on hyväksi, jos ne voivat ennakoida tulevat tilanteet. Hyvien rutiinien luominen ja niiden jatkuvuuden turvaaminen työntekijöiden vaihtuessa on erityisen tärkeää eläintenhoidossa. Rutiinit kannattaa ensin laittaa kuntoon tärkeimmissä töissä kuten ruokinnassa, lypsyssä ja puhtaanapidossa. Lypsyn pitäisi aina olla lehmälle stressitön, miellyttävä tapahtuma, sillä silloin maito laskeutuu parhaiten, eikä utareeseen jää jälkimaitoa.

Vastapoikinut lehmä saattaa vasikkaansa puolustaakseen käyttäytyä hyökkäävästi. Tämän vuoksi vastapoikinutta tulee aina lähestyä varovasti ja varmistaa poistumisreitti. Aikaisempien poikimisten yhteydessä hyökkäävästi käyttäytynyttä lehmää tulee varoa erityisesti, samoin ensimmäistä kertaa poikinutta hiehoa.

Vastasyntyneeseen luodaan luottavainen suhde heti ensimmäisinä päivinä. Vasikalle voi jutella ja sitä voi rapsutella samalla, kun juottaa sitä. Eläin tottuu hoitajaan osana ympäristöään eikä opi pelkäämään ihmisiä. Näin luodaan perusta omalle ja työntekijöiden turvallisuudelle.

Työntekijän motivointi

”Siinä vaiheessa, kun työntekijä osaa työnsä, hän on todella arvokas”, totesi eräs maitotilan isäntä. Työnantajan kannattaa miettiä, miten tilan toimintatavat oppineen, ammattitaitoisen ja innostuneen työntekijän työmotivaatiota jasitoutumista voisi ylläpitää.

Keskeistä on kuunnella työntekijän toiveita. Monet haluavat kehittyä ammatissaan. Työntekijää voi palkita maksamalla osallistuminen häntä kiinnostavaan koulutukseen kuten eläinten hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tai vasikoiden terveyttä ja ruokintaa käsitteleviin koulutuksiin.

Asiallinen palkka ja palkan kehittyminen osaamisen myötä motivoivat työntekijää pysymään tilalla. Joillakin tiloilla on kehitetty tulosbonussysteemi työntekijöiden palkitsemiseen. Työntekijöiden viihtymistä ja terveyttä edistävät työntekijän kuunteleminen ja arvostaminen, mukavat työvaatteet ja työolojen kehittäminen.

Yksi parhaista motivointikeinoista on kuitenkin täysin ilmainen. Lähes kaikki arvostavat hyvin tehdystä työstä saamaansa kiitosta. Tilan koko työkulttuurilla on merkitystä. Usea työntekijä totesi, että tilalla on mukava tehdä työtä, kun kaikki yrittävät tehdä työnsä hyvin ja tila kehittyy.