![]() Tuire ja Jorma Peräkylä. Perheen muodostama ”hyvä tiimi” motivoi ja kannustaa tuloksiin myös maatilalla. Kuvat Tuomo Kautonen ![]() Navetan rakenteissa hyödynnettiin kierrätystarvikkeita. Talvella lehmät lasketaan kerran viikossa jaloittelemaan. Yksitellen tehtävä irrotus ja kiinnitys koetaan ”ihan käteväksi”. |
Tuomo Kautonen
Ei suuria kertainvestointeja, vaan edullista rakentamista pitkällä tähtäimellä. Kierrätystarvikkeiden käyttö ja oma työ korostuvat Kouvolassa sijaitsevalla Tuire ja Jorma Peräkylän tilalla. Jorma Peräkylä hankkii rakennustarvikkeet edullisesti, joskus jopa maksutta ja paikalle tuotuna. Ostokohteet hän löytää usein huutokaupoista tai seuraamalla ilmoittelua. ”Suurten yritysten saneerauksista saa tarvikkeita usein poisvientikustannuksin”, hän sanoo. Myös tuotannon lopettaneilta tiloilta jää käyttökelpoisia tarvikkeita ja koneita. ”Esimerkiksi tekeillä olevan hallirakennuksen suurin yksittäinen kustannuserä on rakennuslupa”, Peräkylä kertoo. Osa tarvikkeista purettiin tietyömaan alle jääneestä rakennuksesta. Työmaalta ajettiin myös ylijäämäsoraa navetan jaloittelutarhan pohjalle lähes metrin kerros. Soraa saatiin vuosiksi eteenpäin, kun kolme autoa rahtasi sitä korkeaksi varastovuoreksi. Kaikki ilmaiseksi. Aiemmin valmistuneen korjaamorakennuksen |
|
seinät ja peltikatto tehtiin edullisesti Valion kylmävaraston purkutarvikkeista, korjaamon massiivinen siltanosturi palveli ennen metsäteollisuutta. Myös pihasaunan ja autotallin tarvikkeet hankittiin käytettynä. Uusiokalustettu navetta Navetassa hyödynnettiin lopettaneilta tiloilta poistettuja tarvikkeita, jotka purettiin ja asennettiin itse. 31 lypsylehmän ja nuoren karjan parsinavetta on tehty kolmessa vaiheessa, viimeinen laajennus 1997. Säilörehun käsittelyyn Peräkylä osti 250 eurolla itsepurkavan JF-perävaunun, johon hän rakensi kätevän tyhjennyslaitteen. Laakasiilosta täytetty vaunu ajetaan navetan vintille. Rehu puretaan vaunusta ja pudotetaan alakerran ruokintapöydälle 2,2 kilowatin sähkömoottorilla, joka on asennettu vetoaisaan ja varustettu alennusvaihteella. Moottori käynnistyy kätevästi navetan puolelta. Vanha 100 kuution rehutorni palvelee nyt viljasiilona, josta kuljetin siirtää viljat välisiiloon ja edelleen automaattimyllyyn. Ruokintapöydällä säilörehua siirretään hamsterilla. Lanta poistuu kouruista koneellisesti ja väkirehut jakaa ruokintarobotti.
Tyytyväisinä Peräkylät esittelevät lypsykiskoja, joilla lypsimet ja hygieniavaunu siirtyvät kevyesti. Lypsylaitteet hankittiin uusina, mutta parsilaitteissa hyödynnettiin käytettyjä tarvikkeita. Laatoitetussa maitohuoneessa on lypsypyyhkeiden pesukone ja kiiltäväpintainen Tuottajain Maidon vuokratilasäiliö. Hyvä hoito Eläinten koko on kasvanut viimeisimmän navettaremontin ajoista, joten 160-senttisiä parsia on jatkettu pisimmille lehmille, ja lähiaikoina parsiin asennetaan pehmopedit. Navettatyöt Tuire ja Jorma Peräkylä tekevät Jorma kahdella lypsimellä jakaen lisäksi rehut lehmille. Emäntä paneutuu tuotostarkkailuun ja jalostukseen. Hyvä hoito näkyy terveinä lehminä ja noin 9 500 kilon keskituotoksena. Eläimet poikivat keskimäärin kolme kertaa. Lehmistä vanhin on poikinut seitsemän ja monet viisi kertaa. Tuire Peräkylä korostaa eläinten yksilöllisen kohtelun merkitystä ja sanoo usein halailevansa lehmiä. Tänä syksynä tehty ja käyttöönotettu jaloittelutarha mahdollistaa lehmien ulkoilun ympäri vuoden. Isännän vastuulla ovat rakentamisen lisäksi koneet ja kotoiset rehut. Vuokramaineen 81 hehtaarin pellot viljellään puoliksi viljalla ja nurmella. Pelloilla tarvittavat koneet Jorma osti käytettyinä. Vihreän linjan koneketju hankittiin itselle, edullinen leikkuupuimuri kahden tilan kimppana. Yhden uuden ja suuren traktorin sijasta Jorma osti kolme hyväkuntoista sadan hevosvoiman John Deereä, joiden ohjaamoon nousevat työhuippujen aikana isännän lisäksi Tuireemäntä ja joku nuorista. Tilan käyntikortti ”Tilan ympäristöstä on huolehdittava erityisesti käytettyjä tavaroita hankittaessa”, Jorma Peräkylä painottaa. Pihapiiri on hänen mielestään tilan käyntikortti. Valio maitotila -opaste on näkyvästi sisääntulotien varressa. Talouskeskuksen rakennuksia ympäröi nurmikko ja istutetut pensaat. Maalatuista rakennuksista ei yleissilmäyksellä erota kierrätystavaran käyttöä. Tulevia rakennushankkeita odottavia tarvikkeita on pinottu huolella katseilta suojaan navetan sivustalle. Ajattele pitkälle Jorma Peräkylän suosittelee käytäntöjään erityisesti pienille tiloille. ”Pienelläkin tilalla pärjää, kun pitää velkataakan kohtuullisena, tukeutuu omaan työhön ja varautuu asioihin tarpeeksi pitkällä tähtäimellä.” Kierrätystarvikkeiden käyttöön Jorma oppi kyläseppänä toimineelta isältään. Tilan hän otti vastuulleen vuonna 1985, jonka jälkeen hän on tehnyt kymmenen uutta rakennusta ja peruskorjannut useita. Kustannusten pysyessä kurissa myös verottaja vaatii osansa. ”Jos ei ole veroja, ei ole tuloja”, Jorma tiivistää eikä jää suremaan yhteiskunnan osuutta. Perhe tärkeä Ihmissuhteet ja oman perheen hyvä tiimi ovat Jorman mielestä tärkeitä. ”Aikaa on varattava perheelle ja myös oman kunnon hoitamiseen.” Vilkkaana karjalaisena hän vaihtaa mieluusti ajatuksia toisten tuottajien kanssa, esimerkiksi 20 kilometrin päässä sijaitsevassa Tuottajain Maidon Paimenpoikamyymälässä, jonka ilmoitustaululta ovat löytyneet myös monet laitteiden ja tarvikemyyjien yhteystiedot. ”Rakentakaa ja kehittäkää tilaa! Työmotivaatio pysyy korkealla, kun paikat ovat kunnossa”, hän kannustaa nuoria viljelijöitä. 53 vuoden ikään ehtineenä hän sanoo rytmin muuttuneen. ”Nuorena oli kauhea into tehdä kaikenlaista. Vanhempana sitä haluaa nauttia töidensä tuloksista.” Perheen kolmesta lapsesta Hanna työskentelee tekstiilitaiteilijana. Liikennelentäjäksi opiskeleva Tuomas ja agrologiksi valmistuva Heini ovat molemmat kiinnostuneita maataloudesta ja ratkaisevat aikanaan jatkajan Peräkylän tilalle.
|
||||||||||||||
| |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |