Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tälläpalstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me-lehden toimitukseen. os. Maito ja Me, PL 440, 00101 Helsinki.
puh. 09-131 157;15 157;461
sähköposti: aino.murtomaa-niskala@maaseuduntulevaisuus.fi

Aiheesta virukset karjojen kimpussa on tullut useita kysymyksiä Mennyt talvi on ollut tavallista ankarampi virustalvi. Ollaan totuttu siihen, että corona-viruksen aiheuttamaa ripulia esiintyy noin neljän vuoden välein, joten rauhallisena totesin vain "onpa ainakin tuttu tauti", kun ensimmäiset "suihkut" tulivat. Tätä ennen ehti olla pari halvaustapausta, joihin viruksella saattoi olla osuutta. Viikossa oli lehmien ripuli päällisin puolin ohi. Taudin kuvaan kuuluu kuumeilua, syömättömyyttä, ankaraa löyhkäävää ripulia (joskus veristä), yskää ja maidontuotannon laskua. Tankkimaito väheni meillä noin kolmanneksella, mutta palautuminen tapahtui useimmilla melko nopeasti. Vähämaitoiset menivät kyllä umpeen vastoin tahtoamme.

"Normaalipotilailla" paras hoito lienee lepo ja runsaasti kuivaa heinää. Mullinavetassa oli ripuli jo käynyt ja tästä kärsivät lähinnä isot sonnit ja hiehot. Mutta ei mennyt kuin pari viikkoa niin alkoi yskiminen ja tällä kertaa lähinnä alle vuoden ikäisillä vasikoilla.
Oireet olivat syömättömyys, ankara yskä ja sierainvuotoa. Tätä kesti pari päivää ja sitten rupesi yleensä ruoka taas kiinnostamaan, vaikka yskiminen jatkui. Yksi vajaa kolmikuinen kaveri seurasi samaa rataa kuin muut, mutta vappuiltana huomasin, että se haukkoi henkeä kuin kala kuivalla maalla. Aavistin, että oli asiat huonosti, mutta silti yllätyin, kun se pari tuntia myöhemmin oli hengetön. Se oli jo lähes 100-kiloinen, tavallista paremmin kehittynyt. Heräsi tietysti kysymys: Mitä olisi ollut tehtävissä. Kyseessä oli ilmeisesti BRS-virus, joka on siitä ikävä, että se voi jäädä karjaan toisin kuin coronavirus.
Emäntä Pohjanmaalta

Voisitteko kertoa selvästi, mitkä ovat virustautien ensimmäiset oireet, itämisaika, leviääkö tosiaan lähinaapuriin jopa tuulen mukana, voiko eläimen oloa kotikonstein helpottaa, mitä voi syöttää, kuinka pitkä on karanteeni taudin jälkeen yms.

Pahinta tässä on oikeastaan se, että eläinlääkäreitä sitoo näissäkin virustaudeissa vaitiolovelvollisuus. He voivat sanoa, että sitä on liikkeellä, mutta eivät kellä tai kuinka läheisessä naapurissa. Puskaradio tietysti (tässä tapauksessa onneksi!) toimii pienessä pitäjässä tehokkaasti ja aika pian tietää kellä se on, mutta kuitenkin. Luulisi, että tuo RS-virus on sen verran vaarallinen, että siitä voisi tiedottaa heti ja laajasti, kun se jossain todetaan. Suora tieto on aina parempi kuin huhupuheet. Tämähän ei tietysti ole eläinlääkärien vika, lakihan heitä siinä velvoittaa.
Emäntä Vieremältä

Tänä talvena on lypsykarjatiloilla todella riehunut kaksi erilaista virustautia: RS-viruksen aiheuttama keuhkotulehdus ja corona-viruksen aiheuttama ripuli eli "talviripuli" eli "virusripuli". Nämä taudit voi oireiden perusteella sekoittaa toisiinsa, joten tein vertailevan taulukon.

RS-virus Coronavirus

Tyypillinen sairastumisikä 1-9 kk Nuoret täysikasvuiset, vasikat hyvin harvoin

Itämisaika 3-5 vrk 5-7 vrk

Oireet Vakavat hengitystieoireet, ruokahaluttomuus, tuotoksen lasku

Hengitystieoireet vain alussa ja lievänä, vetinen, jopa verinen ripuli, huomattava tuotoksen lasku

Oireiden kesto kullakin eläimellä 1-3 viikkoa, jopa pidempään 1-(2)viikkoa

Vastustuskyky karjassa Huonohko, voi tulla uudelleen ensi talvena Hyvä, tulee samaan karjaa vasta 3-5 vuoden kuluttua

Kuolleisuus 0-20% 0-2%

RS-virusta on ollut Suomessa kautta aikojen. Syytä tämän talven erityisen pahaan epidemiaan ei tiedetä. Voisi arvailla, että tautia on ollut erityisen vähän viimeisinä vuosina, jolloin karjojen vastustuskyky on päässyt hyvin huonoksi. Kuolemantapaukset johtuvat useimmiten viruksen vereslihalle raapimiin hengitysteihin pesiytyneistä bakteereista. Kaikki hengitystietulehdukset paranevat sitä nopeammin mitä väljemmässä eläimiä pidetään ja mitä raittiimpi hengitysilma pystytään järjestämään. Tästä syystä voidaan epidemian odottaa vähitellen hellittävän kesän tullessa ja laidunkauden alkaessa.

Todennäköisesti karjojen vastustuskyky on nyt hyvä, joten ensi talvi on helpompi kuin tämä talvi. Eläinlääkäri kannattaa kutsua hoitamaan RS-virusta sairastavaa eläintä, mikäli oireet eivät ala helpottaa noin yhden viikon kuluessa tai jos eläin selvästi näyttää olevan hengenvaarallisesti sairas. Eläinlääkäri ei voi virukselle mitään, mutta lisätautina tullutta bakteerien aiheuttamaa keuhkokuumetta voi lääkitä antibiooteilla. Virus saattaa säilyä karjassa pitkään, jopa vuosia. Eläintenkuljetuskaranteenia tulisi jatkaa ainakin niin kauan kuin tilalla on oireilevia eläimiä.

Talviripuli ei juuri tapa eläimiä, mutta huonoon kuntoon voivat mennä. Jos ripuli iskee poikimisen aikaan, lehmä altistuu poikimahalvaukselle koska ripuli huonontaa kivennäisten imeytymistä suolesta Kannattaa kutsua eläinlääkäri, jos poikiminen näyttää pitkittyvän tai eläin ei näytä pääsevän ylös. Joskus ripulin yhteydessä tuleva halvaus voi muistuttaa laidunhalvausta ja eläin saa kouristuksia. Tällainen eläin voi kuolla hyvinkin nopeasti ilman hoitoa. Virus ilmeisesti häviää tilalta, kun se on käynyt kaikki eläimet lävitse. Tartuntavaara on jokseenkin ohitse, kun viimeinenkin eläin on parantunut.

Kumpaakaan tautia vastaan ei ole rokotetta saatavilla Suomessa. RS-virusrokotetta on käytetty ulkomailla, mutta talviripuliin ei ole edes keksitty rokotetta.

Molempien tautien ennaltaehkäisyneuvoksi lainaan nimimerkin Emäntä Pohjanmaalta antamaa neuvoa: " Niille, joille virus ei ole vielä ennättänyt: Välttäkää turhia vierailijoita ja käyntejä muitten navetoissa. Eläinkauppoja kannattaa siirtää myöhemmäksi. Yksi hyvä puoli tässä on. Kun viruksista on jotenkin selvinnyt, rupeaa EU-hakemusrumba tuntumaan pieneltä pahalta."

Hyvää kesää kaikille lukijoille toivottaa Palstanpitäjä.

Kalevi Heinonen
Kirjoittaja on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäri-palstan pitäjä