Automaattisen lypsyn suomalaispioneerit:
Hannu Huitti vas., Mikko Ranta, Aki Jaakkola
ja Marjo Jaakkola.
Kuva Aino Murtomaa-Niskala

Aino Murtomaa-Niskala

Automaattilypsy alkaa Maito-Auran alueelta

Osuuskunta Maito-Aura kerää vielä tänä vuonna Suomen ensimmäiset utomaattilypsetyt maidot. Automaattinen lypsyjärjestelmä käynnistyy Helsingin yliopiston Suitian koetilalla ja Aki ja Marjo Jaakkolannavetassa Mietoisissa syksyllä. Kolmas automaattinen lypsykone on tulossa Huitin tilalle Lopelle.

Automaattilypsyä seuraava asiantuntijaryhmä kokoontui toukokuussa Turussa ja kävi Jaakkolan pihattotyömaan perustuksilla Mietoisissa.

Automaattilypsy on uutta Suomessa. Muualla Euroopassa laitteita on maatiloilla käytössä kuutisen sataa ja kokemustakin on kertynyt lähes kymmenen vuoden ajalta. Automaattilypsyn onnistumista ensimmäisillä suomalaistiloilla seuraa tutkijoista, neuvojista,

Osuuskuntaa kiinnostaa laatu
Osuuskuntaa automaattilypsyssä kiinnostaa maidon laatu, Maito-Auran kenttäpäällikkö Petri Uusitalo sanoo. Tilojen kanssa on sovittu
päivittäisestä näytteiden otosta käynnistysvaiheessa.
Osuuskunta haluaa tuottajiensa onnistuvan uraa uurtavassa hankkeessa.
Pyrimme tukemaan heitä sillä asiantuntemuksella, mitä meillä on.
Samalla opimme itsekin, Uusitalo sanoo.
Osuuskunnassa joudutaan pohtimaan myös automaattilypsytilojen
tilatankkiratkaisua, koska Maito-Aura hankkii ja vuokraa tankit ja
pesurit tuottajille. Tavallinen tilatankki ei käy
ympärivuorokautisessa lypsyssä. Maidon jäähdytys ja tankin pesu
edellyttävät erityisratkaisuja.

Lypsykertojen lisäys
Professori Satu Pyörälä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Saaren
Klinikalta johtaa utareterveyttä seuraavaa tutkimusta. -Tietoja
automaattilypsyn vaikutuksista on saatavissa maista, joissa se on
yleisesti käytössä. Niiden perusteella lypsykertojen lisäys
automaattisessa lypsyssä näyttäisi parantavan utareterveyttä. Pyörälä
totesi nyt alkavan tutkimuksen hyvin mielenkiintoiseksi. Suitian
koetilalla voidaan tehdä tieteellistä tutkimusta. Jaakkolasta ja
Huitilta saadaan käytännön tietoa, hän sanoo.
MTT Vakola tutkii automaattilypsyä mm. rakennuskustannusten kannalta,
arkkitehti Tapani Kivinen Vakolasta kertoo. Selvitettävistä asioista
hän mainitsee esimerkkinä pienemmästä tilantarpeesta koituvan
kompensaation automaattisen järjestelmän hankintakustannuksille
perinteiseen lypsyasemaan verrattuna. Myös työn käytön ja määrän erot
perinteiseen lypsyyn verrattuna kiinnostavat.

Eläimen hyvinvointi
Kiinnostus automaattilypsyyn vahvistui Valion Hollantiin järjestämällä matkalla, sanovat Marjo Jaakkola ja Hannu Huitti.
-Näimme omin silmin järjestelmän toimivan. Lehmät olivat rauhallisia
ja tyytyväisiä. Lypsytiheyden kasvu paransi tuotosta ja
utareterveyttä.

Automaattinen lypsy toimii hyvin, kun utarerakenne on kunnossa, Hannu
Huitti sanoo. Hän vertaili hollantilaistiloilla Lelyn ja Prolionin
laitteita. -Jälkimmäisillä oli ongelmia lypsinten kiinnityksessä.

Lehmän ehdoilla
Perusteet automaattilypsyn valinnalle ovat molemmilla tiloilla pitkälti samanlaiset. Molemmilla tiloilla on erittäin korkeatuottoinen karja, Huitilla viimeiset 12 kuukautta näyttävät 11 000 kilon keskituotosta, Jaakkoloilla 10 400 kiloa. Herkkämaitoiset valuvat lypsyjen välillä. Ilman kolmannen lypsykerran käyttöönottoa valuttaminen aiheuttaa pihatossa utaretulehdusepidemian, Hannu Huitti sanoo.

Lisäksi tulokset siitä, että useampi lypsykerta automaattitiloilla parantaa utareterveyttä ja pidentää lehmän käyttöikää, tukevat tavoitteitamme, Huitti sanoo.

Lypsyrutiinilta jää nyt aikaa keskittyä terveyden tarkkailuun, kiimaseurantaan ja jalostukseen, Marjo Jaakkola lisää. Tavoitteena on automatisoida navettatoiminnot: ruokinta, lypsy, pesut ja lannanpoisto siten, että navettatyö on mahdollisimman vähän tiettyihin kellonaikoihin sidottua. Navetassa tulemme olemaan varmasti yhtä paljon kuin aiemminkin, Hannu Huitti sanoo, mutta voimme keskittyä mielekkäisiin, tuottavuutta parantaviin töihin.

Uuteen pihattoon
Kummallakin tilalla vanhat parsinavetat ovat ahtaat ja karjanhoito työlästä. Edessä oli joka tapauksessa uuden navetan rakentaminen.

Hannu Huitin ja Mikko Rannan suunnitelmissa on rakentaa 180
eläinpaikkaa käsittävä pihatto. Työt alkavat syyspuolella.
Lehmäpaikkoja pihattoon tulee 50, loput nuorta- ja mullikarjaa.
Kustannusarvio rehutorneineen ja laitteineen on noin 3,5 milj.
markkaa. Työn yksinkertaistamiseksi Huitit aikovat siirtyä
täysrehuruokintaan. 40 hehtaarin peltoala siirretään kokonaan
nurmelle.

Tässä vaiheessa Huittia ja Rantaa askarruttaa, riittääkö automaattisen
lypsyjärjestelmän kapasiteetti heidän korkeille tuotoksilleen, kun jo
nykyiset 25 lehmää lypsävät noin 1 000 litraa päivässä. Aivan suoraa
vastausta ei ole saatu. Laitevalmistajat lupaavat automaattilypsäjän
suoriutuvan 1 700 litrasta, Huitti sanoo.

Utarerakenne Huitin karjassa sopii automaattilypsyyn. Navetassa käynyt
asiantuntija löysi vain kahdelta lehmältä ongelmalliset vetimet.

Pihaton pohjaratkaisun Huitit ovat pääosin suunnitelleet itse. -Olemme
käyneet noin kymmenessä automaattilypsynavetassa.

Peltoala nurmelle
Jaakkolat rakentavat 50 lehmän lämmintä pihattoa. Nuorkarja ja mullit kasvatetaan jatkossa vanhassa navetassa, joka peruskorjattiin pari vuotta sitten. Rakennus on kunnossa, mutta suuret friisiläiseläimet eivät yksinkertaisesti mahdu nykyisiin parsiin, Marjo sanoo. Eläimiä Jaakkoloilla on tällä hetkellä reilut 100, joista lypsylehmiä 27.

Viljelyksessä on 90 hehtaaria, nurmea ja rehuviljaa. Jatkossa koko peltoala tuottaa nurmea, nurmen uudistamiseen tarvittava vilja syötetään nuorkarjalle ja lypsävät saavat täysrehua. Jaakkoloiden pihaton kustannusarvio on reilut 2 miljoonaa.

Liki miljoona markkaa maksavasta automaattisesta lypsyjärjestelmästä suuri osa jää tuottajan omalle kontolle. Investointitukea myönnetään saman verran kuin tavanomaiseen lypsyasemaan.

Suitian koetila ja Jaakkolat ovat hankkimassa ruotsalaisvalmisteisen VMS automaattilypsäjän. Huitilla ratkaisu oli ainakin ryhmän kokouspäivänä vielä auki.

Automaattilypsyn seurantaryhmä perehtyi
Marjo ja Aki  Jaakkolan pihattosuunnitelmaan
navettatyömaalla.
Kuva Aino Murtomaa-Niskala

Seuraavassa pääkohdat:

Tilan kannalta

• Soveltuu 50-60 lehmän perheviljelmälle
• Osaavien lomittajien saanti vaikeaa
• Vapauttaa sitovasta ja kuluttavasta lypsytytöstä
• Eläinten hyvinvointi
• Lisää lypsykertoja
• Utaretulehduskulut vähenevät

• Tuotoksen lisäys 15 - 20 %
• Kannattavuus paranee

Eläimen kannalta

• Vapaus lypsylle menoon
• Rauhallinen ja stressitön lypsy
• Lypsy neljänneskohtaisesti
• Ei vuotavia lehmiä
• Utareterveys paranee
• Tilalta edellytetään
• Navetassa järjestelmään sopiva pohjaratkaisu
• Tetotekniikan osaaminen ja kiinnostus
• Sopiva eläinaines
• Kiinnostus tuotannon tehostamiseen
• Liikkeenjohdolliset taidot
• Automaattilypsyn seurantaryhmä perehtyi Marjo ja Aki Jakkolan ihattosuunnitelmaan navettatyömaalla.