Numero 3 / 2004


3/04 sisältö

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus

Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Asetonitauti vai laidunhalvaus
Meillä poiki alkuvuodesta lehmä kolmannen kerran. Kolme päivää poikimisen jälkeen se rupesi käyttäytymään oudosti. Se lopetti syömisen ja tuijotti tylsänä eteensä. Koko lehmä tuli jaloistaan jäykäksi eikä syöminenkään käynyt. Lehmä nuoli jatkuvasti juomakupin reunaa, mutta ei kuitenkaan juonut. Sontaa tuli vähän ja se oli kuivaa. Pelkäsin sen sairastuvan laidunhalvaukseen ja soitin eläinlääkärin vielä illalla.
   Eläinlääkärikin epäili laidunhalvausta ja antoi lääkettä suoneen. Lehmä ei kuitenkaan näyttänyt virkistyvän ja eläinlääkäri otti vielä ketotestin maidosta. Testi näytti voimakasta ketoosia. Lehmä sai vielä kortisonipistoksen ja jo seuraavana päivänä se oli parempi. Jatkohoidoksi annettiin propyleenia. Voiko asetonitauti tulla näin pian poikimisen jälkeen vai oliko kyseessä magnesiuminpuutos?
Isäntä Hämeestä

Kuvaamanne oireet sopivat hermoasetonitaudin oireiksi. Koska poikiminen oli lähellä, myös magnesiumista on saattanut olla puutetta.

Asetonitauti tulee tyypillisesti noin kolme viikkoa poikimisen jälkeen. Etenkin tänä talvena olen kuitenkin hoitanut muutamia tapauksia, joissa lehmä on ollut selvästi asetonitautinen jo 1-2 viikkoa poikimisen jälkeen. Nämä ovat parantuneet propyleenilla ja kortisonilla, joten ilmeisesti kyseessä on ollut oikea asetonitauti.

Asetonitaudin syy on energiavajaus. Lehmä joutuu käyttämään rasvojaan energiaksi ja tämän sivutuotteena syntyy ketoaineita. Yleisin syy energiavajaukseen on nopea heruminen, juuri siksi asetonitauti iskee 3-4 viikkoa poikimisen jälkeen. Poikiessaan lihavalla lehmällä on läskiä mitä käyttää ja se on alttiimpi asetonitaudille kuin sopivassa kunnossa poikiva.

Asetonitauti voi tulla myös lopputiineyden aikana syntyvästä energiavajauksesta. Tämä on lypsylehmillä harvinaista, mutta mahdollista. Lampaalla tauti on melko yleinen ja sitä kutsutaan "raskausmyrkytykseksi". Altistavina tekijöinä mainitaan kaksostiineys ja lihavuus. Tauti voi puhjeta jopa ennen poikimista. Oireet ovat usein hermostoperäisiä, sellaisia kuin kuvailemallanne lehmällä. Juuri poikimisen aikaan asetonitautiin sairastuneilla on usein myös kalsiumin ja magnesiumin vajausta.

Ennaltaehkäisyyn ei ole muuta keinoa kuin koettaa pitää lehmä lopputiineyden aikana kuntoluokassa kolme ja

koettaa saada ruokahalu säilymään poikimiseen asti. Propyleenia voi tarvittaessa antaa jo poikimisen aikaan. Tärkeintä on ehkä pitää mielessä asetonitaudin mahdollisuus myös vastapoikineella lehmällä. Hoitamattomana hermoketoosi saattaa olla hengenvaarallinen tauti.


Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.

 alkuun 3/04 sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus