ProAgria-yhtymän toiminnan tavoitteet
maidontuotannon osalta alkavat hahmottua
Valion Alkutuotanto liittyi viime toukokuussa ProAgria-yhtymän
jäseneksi. Yhtymän jäsenet toimivat kukin omana erillisenä organisaationaan, joten mitään henkilöstö- tai
muita organisatorisia muutoksia jäsenyys ei aiheuttanut. Muita jäseninä
ovat SKJO/FABA, Maaseutukeskusten Liitto ja Svenska lantbrukssällskapens
förbund.
Valion kannalta katsottuna jäsenyyden lähtökohta on maitotiloille
suuntautuvien neuvonta- ja muiden asiantuntijapalvelujen tehostaminen.
Yksien ja samojen maitotilojen toiminnan tukemiseen ovat apujaan
tarjoamassa niin Valion Alkutuotanto kuin Maaseutukeskukset ja SKJO/FABA:kin.
Jokaisen organisaation toiminnalla on hintansa, jonka palvelujen ostaja tai saaja, siis
maitotila, viime kädessä maksaa. Ainoa järkevä peruste toiminnalle on,
että asiantuntija-avusta on maitotilalle taloudellista hyötyä
vähintään syntyneiden kustannusten verran.
Näiden kolmen osapuolen kesken on yhtymän toimintaa suunniteltu niin,
että jokainen organisaatio pystyisi jatkossa keskittymään ja
kehittämään omaa erikoisosaamisaluettaan. Yhtymän osaamisalueiden tulisi olla jatkossa niin kattavia, että maitotila halutessaan saisi
mahdollisimman suuren osan tarvitsemistaan neuvontapalveluista
ProAgria-yhtymän jäsenten kautta.
Maidontuotannon jatkuminen
Helmikuussa pidetyssä Maaseutukeskusten johtajien ja Valioryhmän
hankintaosuuskuntien toimitusjohtajien edustajien yhteiskokouksessa
todettiin, että pidemmällä aikavälillä ydinkysymys on maidontuotannon
jatkuminen. Vaikka maitomäärät ovat vuosikausia pysytelleet
maakiintiön tienoilla, on maidontuotannon lopettavien tilojen määrä kasvamaan päin. Tuotannon jatkumiseen
vaikuttaa luonnollisesti teollisuuden maidosta maksama hinta, mutta myös tukipolitiikan muutosten seuraukset ovat
arvaamattomat. Jos maidontuotannon tuet perustuvat muuhun kuin tuotettuun
maitomäärään, joutuvat maitotilayrittäjätkin miettimään
tilakohtaiset ratkaisunsa siltä pohjalta. Seurauksia on kokonaisuuden
kannalta vaikea arvioida.
Lopettavien tilalle on synnyttävä nykyistä suurempia
maidontuotantoyksiköitä, jotta maitomäärät pysyisivät ennallaan.
Tästä taas seuraa ns. laajenevien maidontuotantotilojen ongelma, eli
tuotantoa laajennettaessa tilalla ei osata hahmottaa työmäärän kasvua
ja perheen oman työvoiman riittävyyttä. Valitettavan usein tullaan
tilanteeseen, jossa maitotilayrittäjien aika ja taidot eivät riitä
tilakokonaisuuden hoitamiseen. Tästä seuraa väistämättä uupuminen. Kokouksessa sovittiin, että
ProAgria-yhtymän jäsenten tulee kunkin omassa toiminnassaan panostaa
erityisesti äskettäin sukupolven vaihdoksen tehneiden ja tuotantoaan
laajentavien tilojen toiminnan tukemiseen, jotta edellä kuvattua negatiivista
oravanpyörää ei syntyisi.
Artturin hyödyntäminen
ProAgria-yhtymässä on kuluvalle vuodelle sovittu myös
maidontuotannon yhteisiä tavoitteita. Ensimmäinen niistä on
säilörehun tehokkaampi käyttö lypsykarjan ruokinnassa. Tämä
toteutetaan tehostamalla ARTTURI-rehuanalyysitietojen hyödyntämistä
ruokinnan suunnittelussa. Muut kehitettävät asiat ovat ruokintaneuvonnan
liittäminen eläinten terveydenhuoltoon, eläinaineksen parantaminen
sekä maitotilan tuloskunnon kehittäminen.
Maitotilojen rakentamisen neuvonta, rakennussuunnittelu ja rakentamisen
kehittäminen ylipäätään on vielä vailla selkeää tavoitetta.
Rakentamisessa maidontuottajien saatavilla pitäisi olla monipuolista ja
osaavaa asiantuntija-apua, jotta tehdyt investoinnit tulouttaisivat niihin
asetetut tuotto-odotukset. Ongelmat on tunnistettu, mutta eteneminen
näyttää olevan hidasta.