Numero 2 / 2004


2/04 sisältö

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Eeva Brofeldt  

ProAgria-yhtymän toiminnan tavoitteet
maidontuotannon osalta alkavat hahmottua

Valion Alkutuotanto liittyi viime toukokuussa ProAgria-yhtymän jäseneksi. Yhtymän jäsenet toimivat kukin omana erillisenä organisaationaan, joten mitään henkilöstö- tai muita organisatorisia muutoksia jäsenyys ei aiheuttanut. Muita jäseninä ovat SKJO/FABA, Maaseutukeskusten Liitto ja Svenska lantbrukssällskapens förbund.

Valion kannalta katsottuna jäsenyyden lähtökohta on maitotiloille suuntautuvien neuvonta- ja muiden asiantuntijapalvelujen tehostaminen. Yksien ja samojen maitotilojen toiminnan tukemiseen ovat apujaan tarjoamassa niin Valion Alkutuotanto kuin Maaseutukeskukset ja SKJO/FABA:kin. Jokaisen organisaation toiminnalla on hintansa, jonka palvelujen ostaja tai saaja, siis maitotila, viime kädessä maksaa. Ainoa järkevä peruste toiminnalle on, että asiantuntija-avusta on maitotilalle taloudellista hyötyä vähintään syntyneiden kustannusten verran.

Näiden kolmen osapuolen kesken on yhtymän toimintaa suunniteltu niin, että jokainen organisaatio pystyisi jatkossa keskittymään ja kehittämään omaa erikoisosaamisaluettaan. Yhtymän osaamisalueiden tulisi olla jatkossa niin kattavia, että maitotila halutessaan saisi mahdollisimman suuren osan tarvitsemistaan neuvontapalveluista ProAgria-yhtymän jäsenten kautta.

Maidontuotannon jatkuminen

Helmikuussa pidetyssä Maaseutukeskusten johtajien ja Valioryhmän hankintaosuuskuntien toimitusjohtajien edustajien yhteiskokouksessa todettiin, että pidemmällä aikavälillä ydinkysymys on maidontuotannon jatkuminen. Vaikka maitomäärät ovat vuosikausia pysytelleet maakiintiön tienoilla, on maidontuotannon lopettavien tilojen määrä kasvamaan päin. Tuotannon jatkumiseen vaikuttaa luonnollisesti teollisuuden maidosta maksama hinta, mutta myös tukipolitiikan muutosten seuraukset ovat arvaamattomat. Jos maidontuotannon tuet perustuvat muuhun kuin tuotettuun maitomäärään, joutuvat maitotilayrittäjätkin miettimään tilakohtaiset ratkaisunsa siltä pohjalta. Seurauksia on kokonaisuuden kannalta vaikea arvioida.

Lopettavien tilalle on synnyttävä nykyistä suurempia maidontuotantoyksiköitä, jotta maitomäärät pysyisivät ennallaan. Tästä taas seuraa ns. laajenevien maidontuotantotilojen ongelma, eli tuotantoa laajennettaessa tilalla ei osata hahmottaa työmäärän kasvua ja perheen oman työvoiman riittävyyttä. Valitettavan usein tullaan tilanteeseen, jossa maitotilayrittäjien aika ja taidot eivät riitä tilakokonaisuuden hoitamiseen. Tästä seuraa väistämättä uupuminen. Kokouksessa sovittiin, että ProAgria-yhtymän jäsenten tulee kunkin omassa toiminnassaan panostaa erityisesti äskettäin sukupolven vaihdoksen tehneiden ja tuotantoaan laajentavien tilojen toiminnan tukemiseen, jotta edellä kuvattua negatiivista oravanpyörää ei syntyisi.

Artturin hyödyntäminen

ProAgria-yhtymässä on kuluvalle vuodelle sovittu myös maidontuotannon yhteisiä tavoitteita. Ensimmäinen niistä on säilörehun tehokkaampi käyttö lypsykarjan ruokinnassa. Tämä toteutetaan tehostamalla ARTTURI-rehuanalyysitietojen hyödyntämistä ruokinnan suunnittelussa. Muut kehitettävät asiat ovat ruokintaneuvonnan liittäminen eläinten terveydenhuoltoon, eläinaineksen parantaminen sekä maitotilan tuloskunnon kehittäminen.

Maitotilojen rakentamisen neuvonta, rakennussuunnittelu ja rakentamisen kehittäminen ylipäätään on vielä vailla selkeää tavoitetta. Rakentamisessa maidontuottajien saatavilla pitäisi olla monipuolista ja osaavaa asiantuntija-apua, jotta tehdyt investoinnit tulouttaisivat niihin asetetut tuotto-odotukset. Ongelmat on tunnistettu, mutta eteneminen näyttää olevan hidasta.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.

 alkuun 2/04 sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus