Lypsylehmän keski-ikä on vajaat viisi vuotta. Tästä ajasta kuluu kaksi
vuotta vasikasta aikuiseksi varttumiseen ja ensimmäiseen poikimiseen ilman,
että sinä aikana syntyneitä rehu-, hoito- ja kiinteitä kustannuksia
korvaamaan syntyy senttiäkään tuottoa. Tarkkailukarjojen lehmät poikivat
keskimäärin 2,5 kertaa ja ovat sen jälkeen valmiita teuraiksi.
Kasvatuskustannus on saatava katettua lehmän aktiiviajan tuotoilla.
Kustannusvaade kohdistuu ensisijaisesti maidosta saataviin tuottoihin, sillä
lehmän teurasarvo on sen maidontuotannon arvoon nähden vähäinen.
Keskipoikimakertojen vähetessä uhkana on, ettei lypsykarjan uudistukseen
saada jalostuksellisilla perusteilla valittavaksi riittävästi lehmävasikoita.
On laskettu, että maidontuotannon jatkuvuus edellyttää vähintään 2,4
poikimista lehmää kohti. Kun lähes kaikki syntyvät vasikat joudutaan
käyttämään lypsykarjan uudistamiseen, jää halukkuus liharotusiemennyksiin
vähäiseksi, joten lehmien lyhytikäisyys nousee ajan myötä ongelmaksi myös
lihapuolella.
Kestävä lehmä -hankkeen avulla oli tarkoitus pureutua perusteellisesti
tähän monitahoiseen ongelmakenttään. Kestävä lehmä -otsikko on
sateenvarjo useille eri hankkeille: poistojen syiden selvittäminen, uudistuksen
aiheuttamien kustannusten selvittäminen, optimaalisen poistoajankohdan
määrittäminen sekä lehmien käyttöiän merkitys jalostustavoitteissa ja
valintaohjelmissa. Kehittämistoimenpiteitä oli jatkossa tarkoitus keskittää
niihin ongelma-alueisiin, jotka ensimmäisten selvitysten perusteella nousisivat
keskeisimmiksi lehmien lyhytikäisyyden syiksi.
Tukitutkimus ajoi kehittämisen edelle
Hankkeen takana olevat tutkimus- ja elinkeinoelämän osapuolet, MTT:n
talous- ja kotieläintutkimus, ProAgria, Suomen Rehu ja Valio olivat varautuneet
sijoittamaan resursseja tähän laajaan hankkeeseen. Lähtökohtana oli myös
maatalouden kehitysvaroista saatava osarahoitus, onhan tavoitteena
lypsykarjatalouden tuloksellisuuden ja tehokkuuden kehittäminen.
MAKERA on nyt uusien avustettavien hankkeiden suhteen päätöksensä tehnyt.
Kestävä lehmä -hanke ei päätöksentekijöitä vakuuttanut ja se jäi ilman
kipeästi kaivattua julkista rahoitusosuutta. Se tarkoittaa, ettei hanketta
pystytä suunnitellulla tavalla toteuttamaan.
Otsikon "Kilpailukyvyn strateginen ja taloudellinen perusta" alla
on useita 141-neuvottelujen taustatietojen kokoamiseen tähtääviä hankkeita,
joille on myönnetty MAKERA:n osarahoitusta. En ollenkaan kyseenalaista näiden
hankkeiden ja niistä tukineuvotteluja varten saatavien tietojen
tarpeellisuutta, enkä todellakaan väheksy tukineuvottelujen tuloksen
merkitystä maataloudellemme. Mutta on ristiriitaista, että maatalouden
tukineuvotteluja tukevat ja maatalouden tuotantoa kehittävät hankkeet joutuvat
taisteleman samasta rahoituksesta. Tällaisella rahoitusperiaatteella syntyy
kuva mustavalkoisesta vastakkainasettelusta: jos rahoitusta annetaan
tukineuvotteluille, sitä joudutaan epäämään kehittämishankkeilta, ikään
kuin tukien ja kehittämisen vaikutukset olisivat vastakkaisia eivätkä
toisiaan tukevia.
Joku viisas on sanonut, ettei mitään, ei edes maataloutta, pidä rakentaa
yksinomaan tukien varaan. Aina on varauduttava siihen, että viimekädessä on
tultava toimeen omillaan. Maidontuotannon jatkuva ja monipuolinen kehittäminen
sekä maitotilojen tuloksellisen toiminnan vahvistaminen on pitkällä
aikajänteellä varmin tae elinkeinon pysyvyydestä.