Lypsylehmän keski-ikä on vajaat viisi vuotta. Tästä ajasta kuluu kaksi vuotta vasikasta aikuiseksi varttumiseen ja ensimmäiseen poikimiseen ilman, että sinä aikana syntyneitä rehu-, hoito- ja kiinteitä kustannuksia korvaamaan syntyy senttiäkään tuottoa. Tarkkailukarjojen lehmät poikivat keskimäärin 2,5 kertaa ja ovat sen jälkeen valmiita teuraiksi. Kasvatuskustannus on saatava katettua lehmän aktiiviajan tuotoilla. Kustannusvaade kohdistuu ensisijaisesti maidosta saataviin tuottoihin, sillä lehmän teurasarvo on sen maidontuotannon arvoon nähden vähäinen.

Keskipoikimakertojen vähetessä uhkana on, ettei lypsykarjan uudistukseen saada jalostuksellisilla perusteilla valittavaksi riittävästi lehmävasikoita. On laskettu, että maidontuotannon jatkuvuus edellyttää vähintään 2,4 poikimista lehmää kohti. Kun lähes kaikki syntyvät vasikat joudutaan käyttämään lypsykarjan uudistamiseen, jää halukkuus liharotusiemennyksiin vähäiseksi, joten lehmien lyhytikäisyys nousee ajan myötä ongelmaksi myös lihapuolella.

Kestävä lehmä -hankkeen avulla oli tarkoitus pureutua perusteellisesti tähän monitahoiseen ongelmakenttään. Kestävä lehmä -otsikko on sateenvarjo useille eri hankkeille: poistojen syiden selvittäminen, uudistuksen aiheuttamien kustannusten selvittäminen, optimaalisen poistoajankohdan määrittäminen sekä lehmien käyttöiän merkitys jalostustavoitteissa ja valintaohjelmissa. Kehittämistoimenpiteitä oli jatkossa tarkoitus keskittää niihin ongelma-alueisiin, jotka ensimmäisten selvitysten perusteella nousisivat keskeisimmiksi lehmien lyhytikäisyyden syiksi.

Tukitutkimus ajoi kehittämisen edelle

Hankkeen takana olevat tutkimus- ja elinkeinoelämän osapuolet, MTT:n talous- ja kotieläintutkimus, ProAgria, Suomen Rehu ja Valio olivat varautuneet sijoittamaan resursseja tähän laajaan hankkeeseen. Lähtökohtana oli myös maatalouden kehitysvaroista saatava osarahoitus, onhan tavoitteena lypsykarjatalouden tuloksellisuuden ja tehokkuuden kehittäminen.

MAKERA on nyt uusien avustettavien hankkeiden suhteen päätöksensä tehnyt. Kestävä lehmä -hanke ei päätöksentekijöitä vakuuttanut ja se jäi ilman kipeästi kaivattua julkista rahoitusosuutta. Se tarkoittaa, ettei hanketta pystytä suunnitellulla tavalla toteuttamaan.

Otsikon "Kilpailukyvyn strateginen ja taloudellinen perusta" alla on useita 141-neuvottelujen taustatietojen kokoamiseen tähtääviä hankkeita, joille on myönnetty MAKERA:n osarahoitusta. En ollenkaan kyseenalaista näiden hankkeiden ja niistä tukineuvotteluja varten saatavien tietojen tarpeellisuutta, enkä todellakaan väheksy tukineuvottelujen tuloksen merkitystä maataloudellemme. Mutta on ristiriitaista, että maatalouden tukineuvotteluja tukevat ja maatalouden tuotantoa kehittävät hankkeet joutuvat taisteleman samasta rahoituksesta. Tällaisella rahoitusperiaatteella syntyy kuva mustavalkoisesta vastakkainasettelusta: jos rahoitusta annetaan tukineuvotteluille, sitä joudutaan epäämään kehittämishankkeilta, ikään kuin tukien ja kehittämisen vaikutukset olisivat vastakkaisia eivätkä toisiaan tukevia.

Joku viisas on sanonut, ettei mitään, ei edes maataloutta, pidä rakentaa yksinomaan tukien varaan. Aina on varauduttava siihen, että viimekädessä on tultava toimeen omillaan. Maidontuotannon jatkuva ja monipuolinen kehittäminen sekä maitotilojen tuloksellisen toiminnan vahvistaminen on pitkällä aikajänteellä varmin tae elinkeinon pysyvyydestä.