Sorkkakynnys, joka on korotettu raapallisen lantakäytävän yläpuolelle.

Niels Rørbech

Uutta tietoa Tanskasta:
Ruokinta ja vedensaanti pihatossa

Hyvä lypsykarjapihatto täyttää samalla kertaa monta erilaista toiminnallista tarvetta. Se on eläimille mukava ja tarjoaa hoitajille hyvät työolosuhteet.

Tanskalainen lehtori Niels Rørbech kirjoittaa lehmien ruokintaa ja vedensaantia koskevista rakennusratkaisuista. Aineisto on koottu uudesta tanskalaisesta selvityksestä, joka täydentää ja uudistaa tanskalaisia navettasuunnittelu- ja rakentamisohjeita.

Hyvä ruokinta-alue tarjoaa lehmälle mahdollisuuden häiriöttömään ja runsaaseen ruuansaantiin. Lehmällä täytyy aina olla helppo pääsy laadukkaan ruuan luokse, jota on tarjolla lähes ympäri vuorokauden. Tämä on erityisen tärkeää, jos ruokintapaikkoja on rajoitetusti ja ruokinnassa käytetään vapaasti saatavaa seosrehua.

Rajoitetulla ruokintapöydällä tarkoitetaan sitä, jos 2 tai 3 lehmää jakaa 70 cm leveän tilan ruokintapöydän ääressä.

Jos haluaa lisätä lehmän ruoan hyväksikäyttöä jakamalla tuoretta ruokaa monta kertaa päivässä tai jakaa tiettyjä rehuja rajoitetun määrän, on välttämätöntä, että kaikilla lehmillä on ruokintapaikka. Tässä ratkaisussa tuore, lypsyn jälkeen jaettu rehu voi toimia mahdollisena "palkintona" lypsystä. Lisäksi lehmät voidaan lyhytaikaisesti lukita ruokintapöydän ääreen lypsyn jälkeen vedinkanavien sulkeutumisen ajaksi.

Viimeksi mainittu tapa voi ehkäistä utaretulehduksia. Lehmän mennessä välittömästi lypsyn jälkeen makaamaan normaalisti bakteereja täynnä oleviin parsiin vedinkanava on vielä auki ja bakteerit pääsevät vetimeen.

Ruokinnan näkökulmasta tällä ruokintatavalla saadaan varmuus yhtä suuresta ruuan saannista riippumatta rehujen määrästä, erilaisesta syöntinopeudesta sekä yksittäisen lehmän paremmuusjärjestyksestä ryhmähierarkiassa.

Jaettaessa rehua vähän kerrallaan sitä ei joudu lantakäytävälle. Jos taas jaetaan suuri määrä rehua kerran vuorokaudessa tai ruokintapaikkojen määrä suhteessa eläinmäärään on pieni, täytyy ruokintakourun ja lantakäytävän välisen seinän olla riittävän korkea. Sama korkea takareunus estää myös ruoan joutumisen lantakäytävälle käytettäessä itsepurkavaa rehuvaunua.

Käytettäessä yksinkertaista niskapuomia ruokintapöydän ja lantakäytävän

välissä on lehmien helppo vetäytyä ja vetää ruokaa kourusta käytävälle. Sitä paitsi arvohierarkiassa korkeammalla oleva lehmä voi ajaa pois naapurilehmät ja valikoida parhaat palat ruoasta 2 – 4 naapurilehmältä.

Jos ruokintaeste on yksinkertainen niskapuomi, täytyy ruokintakourun reunus olla tiivis, 50 – 60 cm korkea lehmän etujalkojen seisontatasosta laskettuna. Lehmät eivät tällöin ylitä tätä estettä ja ruoka jää kouruun. Niskapuomi sijoitetaan 80 – 90 cm lehmien etujalkojen seisontatason yläpuolelle ja se on työnnetty noin 25 cm kourun päälle. Tällä ratkaisulla voidaan välttää lehmän niskaan ja kurkkuun kohdistuvia hiertymiä

Ruokinta-aita voi olla myös lukittava. Se pitää lehmän sekä kiinni ruokintapöydän ääressä että myöskin estää lehmää vetämästä rehua kourusta aidan ollessa auki asennossa. Lisäksi tällainen aitatyyppi ehkäisee vieressä olevien lehmien karkottamista pois ruokintapöydältä. Lukittava aita mahdollistaa ruokintapöydän sulkemisen silloin, kun seuraavaa rehuannosta jaetaan pöydälle. Tästä esimerkki voisi olla rehunjako ennen lypsyä, mutta ruokintapöydälle pääsy vasta lypsyn jälkeen. Ideaali ratkaisu, missä paine lehmän lapaosaan vähenee, saadaan kallistamalla aitaa noin 20 astetta pystysuunnasta pöydän päälle.

Syöntiparsi

Erityisesti suojattu syöntiparsi voidaan aikaansaada 160 cm tasolla ruokintakourun takareunasta mitattuna ja 130 cm pitkällä erottimella jokaisen syöntipaikan (leveys 70 cm) välillä. Syöntiparren lattiassa voidaan käyttää esimerkiksi vanhoja kovia kumimattoja. Syöntiparren lattia voi ritiläpalkkinavetoissa sijaita palkkien kanssa samassa tasossa, kun taas kiinteäpohjaisissa lantakäytävissä syöntiparsi täytyy olla 10 cm ylempänä, jotta lantaraapoilla olisi reunus.

Suojattu syöntiparsi, joka voi olla myös yhdistetty lukittavaan ruokintapöydän etuaitaan, voi olla hyvä kompromissi, jos ruokintapöytätilaa on rajoitetusti. Lehmä on suojattu pois ajamiselta. Alusta on kuiva ja lannaton, mahdollisesti kumimatoilla päällystetty lattia. Tämä alusta on hyvä lehmälle, joka seisoo useita tunteja ruokintapöydän ääressä.

Normaali ritilätön 40 – 60 cm leveä sorkkakynnys lehmien etujaloille on hyvä. Kiinteälattiaisissa avoraapallisissa käytävissä täytyy sorkkakynnyksen olla 10 cm korkea raappojen reunuksen vuoksi. Tällaisessa tapauksessa vain lehmien takajalat ovat joko ritiläpalkkien päällä tai kiinteällä lantaisella käytävällä lehmien syödessä.

Huom! Mainitut sorkkakynnykset eivät saa olla korkeampia tai kapeampia: Liian kapea sorkkakynnys aiheuttaa sen, että lehmä seisoo mieluummin alhaalla ja se taas hankaloittaa ruuan kourusta saamista.

Ruokintakouru

Itse kouru on erityinen ongelma. Kourun pohja täytyy aina olla korotettu vähintään 15 – 20 cm lehmän etujalkojen yläpuolelle. Jos kourussa on sekä korkea taka- että sitä vastaava etureunus, on rehu varmasti aina lehmälle saatavissa olevaa ilman että sitä täytyy työntää kouruun. Suomalaisessa ratkaisussa, jossa kourun etureunus on navetan ulkoseinän vieressä, tämä ideaalivaatimus täyttyy.

Useimmissa navettatyypeissä vaaditaan jatkuvaa rehun kouruun työntämistä useita kertoja vuorokaudessa. Ratkaisu, jossa ruokintakaukalossa on korotettu etureunus, parantaa lehmän rehun saantia ja vähentää rehun kaukaloon työntämisen tarvetta. Kourujen lakaisu on usein seurausta siitä, että kourussa ei ole etureunaa. Nykyisistä laadukkaista rehuista ei suuria määriä poislakaistavaa hukkaa jää. Siksi ei pitäisi olla mitään ongelmaa toteuttaa ruokintakouru normaalia korkeammalla etureunalla.

Vesiallas

Lehmät juovat imien ja haluavat mieluummin juoda vapaasta vesitilasta. Siksi vesiallas on parempi vaihtoehto kuin vesikupit. Lehmän kyky juoda nopeasti vesi altaasta pienentää juontiaikaa ja näin ollen myös riski tulla juomisen aikana poisajetuksi pienenee.

Putkipuomi altaan ympärillä suojaa lehmää altaan teräviltä kulmilta ja samalla se estää lehmää ulostamasta altaaseen. Toinen altaaseen ulostamista estävä vaihtoehto voi olla altaan alla oleva koroke, jonka päällä lehmä pitää etujalkojaan juodessaan. Altaan reunus täytyy olla 80 – 90 cm korokkeen lattiatason yläpuolella. Altaan sijainti ei saa haitata ohittavien lehmien liikennettä esim. ruokinta- ja makuualueen välillä.

Lepo, liikunta ja lypsy

Jatkossa käsitellään mm. lepoa, liikkumista ja lypsyä ja niihin liittyviä navettaratkaisuja. Toimivat yksityiskohdat ovat perusta aktiivisille ja puhtaille lehmille, joilla on laadukkaat tilat liikkumiselle, syömiselle ja levolle.

Näiden ratkaisujen avulla on mahdollista rakentaa lehmän, hoitajan ja kuluttajan vaatimukset täyttävä navetta. Palkintona ruoan hyväksikäyttö paranee ja hyvinvoivat, terveet ja iloiset lehmät tuottavat paljon maitoa.

Käännös: Jouni Pitkäranta
Lähde: Tværfaglig rapport "Indretning af stalde til kvæg – Danske anbefalinger, 3. udg. 2001", Landbrugets Rådgivnigscenter. 114 sivua

Kirjoittaja on lehtori
Tanskan Kuninkaallisessa Eläinlääkintä- ja maatalouskorkeakoulussa Kööpenhaminassa
sekä osakas ja hallituksen puheenjohtaja Agrinovassa
– Agricultural Innovation SweDen AB.