Anna ja Henna hoitavat pienimpiä vasikoita hoitokarsinassa. Vasikkatilojen kunnostus navetan vanhaan osaan on vielä edessä.

Aino Murtomaa-Niskala

Lehmäpaikkoja lisää ja hännät vastakkain
Lievoset laajensivat parsi-
navetan kahden työpaikaksi

Uraa uurtava hanke sattui tärkeään ajankohtaan, ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut professori Hannu Saloniemi totesi 16.

Kuopiolaiset Merja ja Jorma Lievonen laajensivat parsinavettansa 50 paikkaiseksi: lehmäpaikkoja tuli 38, kantaville ja siemennysiässä oleville hiehoille 12 paikkaa.

Lantakäytävä siirrettiin keskelle. Lehmät ovat kahdessa parsirivissä hännät vastakkain.

Lehmän peräpäässä tehdään 70 % työstä, Jorma Lievonen perustelee parsirivien väliin sijoitettua lantakäytävää. Ratkaisu on muualla yleinen, mutta Suomessa vähän käytetty. Lantakäytävän puhdistus on helppoa. Lypsäjän askelet säästyvät.

Kehittämissuunnitelma paperilla

Merja ja Jorma Lievonen ryhtyivät 1994 isännöimään emännän kotitilaa Kuopion Kotasalmella. Lehmiä oli tuolloin 14, peltoa oli 22 ha.

Merja kävi MAKA-kurssin 1996/97. Lievoset ryhtyivät tosissaan pohtimaan tilan kehittämistä ja kirjasivat suunnitelmat myös paperille.

Kehittämissuunnitelma etenee johdonmukaisesti: kiintiö, säilörehun korjuukoneet, lietesäiliö, navetta, konerengas, vanhan navetan korjaus.

Tavoitteena on kehittää tilasta työpaikka kahdelle.

Edellytyksiä laajentamiseen lisäsi mahdollisuus saada lähistöltä 20 hehtaaria lisäpeltoa. Jorman kotitilan kanssa hankittiin yhteinen paalirehun korjuuketju.

Kehittämissuunnitelman omarahoitusosuus perustuu maidontuotannon ohella Jorman urakoinnilla ansaitsemaan tuloon. Hän on 15 vuotta tehnyt töitä Kuopion kaupungille. Vuodesta 1992 lähtien hän urakoi omilla koneilla kaupungin lumitöitä.

Säilörehu-urakoinnin hän aloitti 1999 yhdessä veljensä poikien kanssa. Viime kesänä paalattiin 500 hehtaarilta kaikkiaan noin 7 500 paalia. Ensi kesäksi on jo varauksia. -Yritämme tehdä hyvää työtä. Se lienee tehokkain markkinointikeino, Jorma Lievonen sanoo.

Parsinavettaa jatkettiin

Parsinavettaan Lievoset päätyivät kustannussyistä. Pihatto oli laskelmissa huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.

Alkujaan 1949 rakennettua navettaa oli laajennettu 1982 L-kirjaimen malliin ja samalla muutettu lietelantaan. Rakennuksen kulmassa on vanha säilörehutorni, jossa nyt säilytetään vilja. Tornin vieressä ollut rehuvarasto on peruskorjattu eristetyksi välivarastoksi ja lisäviljasiiloiksi. Isännän lumitöiden ollessa kiireimmillään välivarastoon voidaan tarvittaessa tuoda kahden viikon säilörehu.

Vanha navetta oli hyväkuntoinen, mutta melko matala. Ilmatilaa oli vähän, Lievoset sanovat.

Laajennuksen suunnitteli Pohjois-Savon Maaseutukeskus. Ensimmäiset luonnokset valmistuivat 1998.

Ensimmäisenä rakennettiin 1000 kuution lietesäiliö. Se valmistui toukokuussa 1999. Saman kuukauden lopussa isäntä aloitti navetan pohjatyöt.

Rakentamisen esivalmistelut tehtiin edeltävän talven aikana. Tarvikkeet tilattiin talvella ja ne myös tulivat ajoissa, isäntäväki sanoo. Lietekuiluelementit, sokkeliharkot, puutavara olivat valmiina pihassa, kun työ alkoi.

Puurakenteinen laajennusosa tehtiin pystytysurakkana aiemman laajennuksen jatkeeksi. Työssä olivat kaksi kirvesmiestä, sähkö- ja putkiasentaja. –Erinomaisia ammattimiehiä, isäntäväki kiittelee.

Lehmät siirrettiin uudelle puolelle 2. päivä syyskuuta.

Kolmas vaihe oli vanhan osan remontti. Se otti koville. Vanhan purku ja rakentaminen on työlästä ja rakennusmiehet oli varattu vain uuden osan pystytykseen.

Lattiasta jouduttiin purkamaan osittain jopa 40 cm vahvuista betonia. Maan sisään mentiin kaikkiaan 1,90 m, jotta lietekuilut ja lattia saatiin samaan tasoon uuden kanssa. Maa rahdattiin ulos pienkuormaajalla, koska sisään ei suurilla koneilla päässyt. Samasta syystä 700 kiloa painavat lietekuiluelementit jouduttiin asentamaan lähes "käsin", Jorma Lievonen kuvaa työn hankaluuksia.

Remontti valmistui marraskuun 19. päivänä. Silloin väkirehurobotti lähti ensimmäiselle kierrokselleen. Yöllä satoi ensilumi ja aamu kolmelta Jorma Lievonen starttasi lumitöihin.

Edessä on vielä nuorkarjatilojen kunnostaminen ja jaloittelutarhan pinnoitus. Tarhan pohjatyöt on tehty.

Navetan täyttäminen työlästä

Navetassa on kaikkiaan 38 lypsypaikkaa. Lypsäviä on tällä hetkellä 26.

-Navetan täyttäminen on työlästä, kun tilat eivät riittäneet hiehojen kasvattamiseen etukäteen, Merja Lievonen sanoo. -Laskelmissa pitää ottaa huomioon, että kulut eivät lopu remonttiin, vaan rahaa menee eläinten ostoon navetan valmistuttua.

Ostoeläimistä noin puolet onnistuu niin hyvin, että niitä kannattaa uudelleen siementää.

Länkien vaihto riimukytkyimeen aiheutti vedinpolkemia, kun vanhat lehmät eivät osanneet nousta niissä ylös. Vanhoja lehmiä jouduttiin poistamaan.

Parsiin asennettiin 170 cm pitkät parsimatot, riimuja jatkettiin ja välillä jo varastoon viedyt liivit otettiin osittain takaisin käyttöön. Tilanne saatiin rauhoittumaan.

Eläinmäärän kasvu opettaa katsomaan karjaa kokonaisuutena, Merja sanoo. Sairaita yksilöitä ei kannata pitkään pitää.

Keskituotos on 8 900 litraa. Nyt se eläinten uudistamisen vuoksi jonkin verran putoaa.

Keskipoikimakerta on 2,5. Karjanhoidossa keskitytään kestävyyteen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on 9 000 litraa lypsävä, jalostettu, terve ja pitkäikäinen karja.

Hyvä ratkaisu

Navettaratkaisuun Lievoset ovat tyytyväisiä. Lantakäytävän puhdistus käy nopeasti, seiniä ei ole tarvinnut pestä.

Lypsykiskoissa on yksi pääkisko. Sivuraiteet ja pistoolihanat ovat joka toisessa parsivälissä.

DeLavalin lypsykoneessa on 50 litran päätelaite, 50 mm teräsmaitoputki ja 4 MilkMaster –lypsy-yksikköä raskailla hylsyillä. Tilatankki on 2000 l. Maidon jäähtyessä vapautuva lämpö ohjataan lämmönvaihtimeen, joka lämmittää lehmien juomaveden.

Parsikalusteet toimitti Sirviön Metalli.

Robotti kiertää seinänviertä jakaen väkirehun 7 kertaa. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla. Rehuna on ympäri vuoden esikuvattu säilörehu, kaura, ohra ja puolitiiviste.

Vaikka tavoitteena on työpaikka kahdelle, koneistuksen avulla töistä selviää yksinkin, Merja sanoo. Sen sijaan parsipaikkojen täyttäminen 38 lypsylehmään edellyttää isäntää kaveriksi navettatöihin, hän sanoo.

Tällä hetkellä työnjako on selkeä: Merja hoitaa navetan ja kirjanpidon, Jorma peltotyöt ja urakoinnin.

Oma jaksaminen

Remontti tuli maksamaan ilman alvia 600 000 mk. Rakennus maksoi 240 000, koneet ja kalusteet 280 000, lietesäiliö ja kaivuutyöt 80 000 mk.

Investointiavustus kattoi kolmanneksen kokonaiskuluista. Pankkilainaa otettiin saman verran.

Lievoset arvioivat saaneensa lehmäpaikan kohtuuhintaan. Omaa työtä tehtiin paljon pohjatöissä ja vanhan osan kunnostuksessa.

Entä tekisivätkö Lievoset tällä kokemuksella jotakin toisin?

-Omalle kontolle jätettäisiin vähemmän työtä, Jorma Lievonen sanoo. Oma työpanos on tietenkin tilakohtainen asia. Meidän tapauksessamme ammattimiehen palkkaaminen on paikallaan.