Numero 2 / 2001

junckit.jpg (39949 bytes)
Uuden tilan rakentaneet Willi ja Ursula Jünck joutuivat siirtämään koko tilansa uuteen
paikkaan asutuksen tieltä. Nyt rakentamisurakka on onnellisesti takana ja on aika keskittyä varsinaiseen maitotilan hoitamiseen. Nykyisen 86 lehmän ja nuorkarjan hoitamisessa isäntää ja emäntää avustavat sekä oma poika että Leonardo–lypsyrobotti.

junckpih.jpg (37166 bytes)
Jünckin pihaton yleisvaikutelma on valoisa ja avara. Navetan eläintilat ovat eristämättömiä ja nykysuuntaus Suomen ilmastoa huomattavasti leudommassa Saksassa on, että sivuseinät ovat avonaiset. Kuvassa vasemmanpuoleinen sivuseinä on varustettu tuuliverkolla ja oikeanpuoleinen ruokintapöydän viereinen seinä on kokonaan avoin koska sen on tuulensuojaisessa paikassa. Etualalla on poikimakarsinat ja niiden takan hoidettavien lehmien ryhmä.
Kuvat Olavi Koskimäki

Aino Murtomaa-Niskala

Maitotila Jünck teki kaiken uusiksi

Keski-Saksassa sijaitseva Jünckin tila on siirretty 16 kilometrin päästä nykyiselle paikalle reilu vuosi sitten. Vanha tila jäi asutuksen alle ja maat myytiin. Nyt tilalla on käytössään 66 ha maata, josta 23 ha on vuokrattua. Koko talouskeskus asuinrakennusta myöten rakennettiin kertaheitolla valmiiksi.

Vakituisena työvoimana tilalla on Willi ja Ursula Jünckin lisäksi toinen heidän pojistaan. Viljelyssä on viljaa, maissia, nurmea ja rapsia. Lehmiä on nyt 86 kpl, nuorta karjaa 85 kpl ja yksi sonni. Karjan keskituotos on noin 8 800 kg ja maitokiintiö on 720 000 litraa, josta vuokrattua 100 000 litraa. Navetassa on Leonardo–lypsyrobotti, jossa on kolme lypsypaikkaa ja yksi pesupaikka. Kokonaisuuteen on myöhemmin mahdollista lisätä yksi lypsypaikka mikäli karjamäärä sitä edellyttää.

Uuden navetan ja talouskeskuksen suunnittelu aloitettiin kolme vuotta sitten. Suunnittelun osallistui useita eri tahoja: Tärkeimmät olivat Maatalouskamarin neuvonta, Firma Schauman ja Westfalia. -Itse olimme aktiivisia ja haimme tietoa monin eri tavoin, kertoi isäntä. Valtion tukea rakentamiseen ei saatu. Mikäli valtion tukea olisi haettu ja saatu, olisi navetasta tullut paljon pienempi.

Vanha tila oli 20 ha ja siellä pidettiin 40 lehmää ja nuorikarja. Kaupunki osti vanhan tilan. He joutuivat miettimään silloin, lopettaako maanviljely ja karjanhoito kokonaan vaiko rakentaa uutta. Vanhan tilan myynnistä tuli paljon rahaa. Heillä on kaksi poikaa, joista tilanpidon jatkaja löytyy ja se ratkaisi kaiken. Molemmat pojat ovat kiinnostuneita maataloudesta. Jos vanhan tilan myynnistä tulleet rahat olisi otettu yksityiskäyttöön, olisi tullut veroseuraamuksia ja isännän veli olisi


Sisältö

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

myös vaatinut osuuttaan.

Puolet vanhoista lehmistä ei soveltunut automaattilypsyyn

Alussa ei suunniteltu automaattilypsyä lainkaan. Ajateltiin, että antaa niiden firmojen puhua vain. Kun sitten robotinhankintapäätös syntyi, muutettiin navettasuunnitelmat kokonaan. Lypsykarjanavetan ulkomitat ovat 25 m x 58 m. Lehmien makuupaikkoja on 120. Navetta kalustoineen ja automaattilypsyineen maksoi 12 000 D mk (26 000 Smk) lehmäpaikkaa kohden. Hinta ei sisällä erillistä nuorenkarjan rakennusta eikä konesuoja-rehuvarastorakennusta.

Navetan kalusteet ovat pääosin Hollannista. Rakentaminen teetettiin lähes kokonaan ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Omalla työllä tehtiin jonkin verran kalusteiden asentamista ja puuosien naulaamista mm. konehallin päätyihin. Kaikki maalaustyöt tehtiin itse ja maalia kuluikin yhteensä 700 litraa.

Vanhoista lehmistä piti laittaa puolet teuraaksi, koska ne eivät soveltuneet automaattilypsyyn ollenkaan. Syynä oli utaresairaudet. Meijerimaidon keskimääräiset bakteeripitoisuudet ovat olleet noin 10 000 kpl/ ml. Yhden kerran tulos oli 50 000 kpl /ml. Solut ovat olleet keskimäärin 200 000 kpl /ml ja ovat vähän nousseet. Manuaalisesti lypsetään vain niitä lehmiä, jotka eivät ole oppineet automaatilla käyntiä.

Lehmiä on ostettu noin 40 kpl ja omia hyviä hiehoja on ollut paljon kasvamassa. Lehmärotu on Holstein Friisiläinen. Lehmät tuodaan poikimaosastoon 1-2 päivää ennen poikimista ja vasikka saa olla vierihoidossa noin 12 tuntia. Lehmäpihaton lantaritilöiden päällä kulkee automaattinen raappapuhdistaja joka kolmas tunti.

Peltotöistä urakoitsijoilla teetetään viljankorjuu, säilörehun niitto, kaikki rehunkorjuut, osittain lietteen levitys, maissin kylvö ja ruiskutukset. Tulevaisuuden tavoitteista isäntä sanoo, että niihin kuulu tyhjien lehmänparsien saaminen täyteen, 86 lehmästä pitäisi päästä 120 lehmään.

Lypsyssä olevat lehmät ruokitaan seosrehulla, jonka koostumus on laskettu 30 maitokilon tuotoksen mukaisesti. Lisäksi lypsyn aikana lehmät saavat tuotoksen mukaisesti 1-3 kg houkutusväkirehua päivässä automaatin annostelemana. Hiehoille ja ummessa oleville lehmille tehdään oma seos eri reseptin mukaan.

Lehmien seosrehuresepti:

Rehu: Tuorekiloa/ lehmä/ päivä
Maissisäilörehu 18,2
Nurmisäilörehu 22,0
Vehnä 3,0
Maissijauho 4,0
Rapsi + soija 3,0
Sinimailasjauho 1,0

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.


 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus