Kokemuksia vasikoiden hapanjuotosta
Hapanjuotosta on tullut runsaasti palautetta, poikkeuksetta hyviä kokemuksia. Etelä-Savon emännän ja "Tutti Jutun" kokemukset voisi siirtää suoraan oppikirjaan. Itse ainakin opin monta asiaa niitä lukiessani.

Viime kesänä aloimme meijerin neuvojan kanssa keskustella vasikoiden hapanjuotosta, kun en viitsinyt/kerinnyt juottamaan vasikoita kuin kahdesti päivässä. Lisäksi suututti katsella vasikoita, jotka imivät toistensa napoja ja korvia. Omatekoiseen "juottoautomaattiin" tarvittiin säiliö, tuttiletkut ja sekoittaja. Löysimme muovisen 200 litran tynnyrin, tuttiletkuja meijeriltä ja tankin huoltajalta käytöstä poistetun tankinsekoittajan kellokytkimineen. Hintaa automaatille tuli noin 500 mk.

Lehmävasikoita pidämme automaatilla 2 kuukauden ikäisiksi. Vierotus tapahtuu kerrasta poikki –menetelmällä, sillä aina on karsinassa myös nuorempia vasikoita, jotka tarvitsevat maittavaa juomaa. Emme siis voi vähentää juoman määrää tai tehdä sitä happamammaksi juoman maittavuuden heikentämiseksi. Suurin osa lehmävasikoista on mukisematta hyväksynyt muutoksen. Muutama on huutanut joitakin päiviä juomaa. Muun rehun syöntiin muutos ei ole vaikuttanut, vaan se jatkuu entisellään tai lisääntyy. Väkirehuihin lisään hiukan rypsiä, jotta rehuannoksen valkuaispitoisuus ei romahtaisi liikaa.

Juotan pikkuvasikkaa kolme ensimmäistä päivää ternimaidolla ämpäristä, jonka jälkeen parin päivän aikana vaihdan asteittain (noin 0,5 litraa kerrallaan) juoman hapanjuomaan yhä ämpäristä juottaen. Kun koko annos on hapanjuomaa, vasikka siirretään tuttikarsinaan. Karsinan vasikoille on koko ajan vapaasti tarjolla ohra-kaura –jauhoa (litisteenä), kuivaa heinää, säilörehua ja myös vettä. Ensimmäiset pari viikkoa menevät, ettei lisäruokiin juuri kosketa, mutta sitten vähitellen alkaa mennä – ilman opettamista. Samalla juoman menekki tasaantuu. Kahden kuukauden iässä heinää ja viljaa menee jo ihan kiitettävästi. Säilörehuakin maistellaan, mutta luultavasti kaksi hapanta; säilörehu ja juoma on hiukan liikaa. Kun vasikat siirretään pois tuttikarsinasta, säilörehun menekki kasvaa. Juomakupilla vasikat myös oppivat käymään jo ajoissa ennen karsinan vaihtoa.

Lokakuun puolivälissä meillä oli tuttikarsinassa 17 vasikkaa. Oli ilo katsella, kun siellä leikittiin ja juostiin. Tutteja oli silloin käytössä kolme, mutta ne riittivät hyvin, sillä vasikat kävivät eri aikoina välipalalla. Joskus saattoi olla 3-4 vasikkaa kisailemassa yhtä aikaa, mutta usein vain yksi tai kaksi. Juomaa teimme joka aamu 180 litraa kerrallaan eli yksi vasikka juo noin 10 litraa päivässä. Käytin ternimaitoa, solumaitoa ja starttijuomaa, hapatteena AIV II-liuosta. Nyt kun vasikoita ei ole enää niin paljon, olemme tehneet juomaa kerralla kolmen päivän annoksen.

Juomapöntön olemme pesseet huolellisesti kahden viikon välein. Se on näyttänyt riittävän, sillä vasikat ovat terveitä ja kasvavat hyvin.

Menetelmän hyviä puolia mielestäni ovat:

1. Vasikat kehittyvät hyvin. Välitysvasikat ovat olleet 80-120 kg 1-2 kuukauden iässä.

2. Navetassa ei ole lypsyaikaan huutokuoroa niin kuin ennen, kun vasikat odottivat juomista.

3. Työn säästö; eipä ole puolta tusinaa ämpäriä pestävänä aamuin illoin ja mietittävä, millaista juomista minkäkin ikäinen vasikka saa.

4. Napojen ja korvien imeminen on loppunut.

5. Solu- ja antibioottimaitoja ei tarvitse kaataa viemäriin, vaan ne tulevat käyttöön.

6. Maito- ja starttijuomaa voi sekoittaa ja vaihdella vapaasti, ripuliongelmaa ei ole.

Ongelmia ei ole ollut paljon. Pari kuitenkin:

1. Jotkut vasikat purivat tutteja rikki ja niitä piti vaihtaa aika usein.

2. Säiliön kansi täytyy olla tosi tiivis, muuten kärpäset menevät juomaan ja tukkivat takaiskuventtiilit.

3. Juotolle tulee hintaa enemmän kuin ennen, sillä juomaa todella kuluu noin 10 litraa päivässä joka vasikalle. Välitysvasikoista saatava korkeampi hinta kyllä korvaa tätä ja odotamme mielenkiinnolla millaisia lypsäjiä tulee tuttivasikoista. Ainakin ne osaavat syödä rehua, heinää ja väkirehuja jo vieroitusvaiheessa.

"Lypsykarjatilan emäntä Etelä-Savosta"

Harva asia navetassamme on onnistunut kertaheitolla, mutta hapanjuotto onnistui. Teimme vain täsmälleen ohjeen mukaan ja kas, vasikat vetävät napansa pullolleen hapanjuomaa, suoraan maitohuoneesta seinän läpi. Ja kasvavat silmissä.

Meillä oli helppo aloittaa hapanjuotto, kun vasikat ovat aina saaneet piimää. Ero on siinä, että nyt ne saavat juomaa mielin määrin eikä juomaa tarvitse lämmittää eikä kenenkään tarvitse seisoa karsinan laidalla iltaa – aamua karjumassa liikennesääntöjä.

Nyt on 2 tuttia ja 8 vasikkaa. Halpaa se sellainen juominen ei toki ole. Kuukaudessa meni juomajauhoja sama määrä kuin tavallisesti rajoitetulla juotolla koko vuonna, kun välimaitoja tai lääkemaitoja ei nyt ole ollut ja kolme emää on jouduttu poistamaan kohta poikimisen jälkeen. Mutta työtä se helpottaa huomattavasti. Nuorin hapanjuoja aloitti noin 6 päivän ikäisenä, muut olivat yli kuukauden ikäisiä.

"Tutti juttu"