Numero 2 / 2001


Sisältö

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Eeva Brofeldt

Maitotilojen rakentamisboomi
saavutti jo huippunsa

Elintarviketiedon viime vuoden syyskuussa tekemästä "Maidontuotannon kehitysnäkymät vuoteen 2006" -tutkimuksesta käy ilmi, että maitotilojen rakentamisinnostus on vähitellen hiipumassa. Viiden viimeisen vuoden aikana neljäsosa eli noin 8400 maitotilaa oli investoinut navettarakennukseen. Investointi tarkoitti useimmiten vanhan navetan peruskorjausta tai laajennusta, 7 % maitotiloista oli rakentanut kokonaan uuden navetan. Tulevan viiden vuoden aikana navettarakennukseen aikoo investoida neljäsosa tuottajista, noin 5500 maitotilaa. Rakentaminen on edelleen peruskorjaus- ja laajennusvoittoista, uuden navetan aikoo rakentaa lähimmän viiden vuoden aikana ainoastaan 3 % maidontuottajista. Eniten uusia navetoita on odotettavissa Pohjanmaalle, joka kolmannelle ja Pohjois-Suomeen, joka neljännelle maitotilalle. Navettainvestoinneista voi päätellä, että maidontuotannon painottuminen jatkuu edelleenkin Suomen keski- ja pohjoisosiin ja siellä erityisesti länteen, Pohjanmaalle.

Kestävä lehmä

Valion neuvonta on järjestänyt kolmena peräkkäisenä vuonna rakennusseminaareja, joiden tarkoituksena on ollut koota yhteen navettasuunnittelua käytännössä tekevät ammattilaiset. Luennoimaan on kutsuttu navettarakentamista eri näkökanteilta katsovia asiantuntijoita, eläinten terveyden ammattilaisia, suunnittelijoita, viranomaisia ja koko navetanrakennusprosessin käytännössä kokeneita maitotilayrittäjiä. Usein pääluennoitsijaksi on pyydetty ulkomainen asiantuntija, jolloin on saatu tietoa myös muiden ajankohtaisista rakentamisajatuksista. Tämänvuotisen, järjestyksessään neljännen rakennusseminaarin kattoteemana oli "Kestävä lehmä" ja tilaisuuden järjestelyistä vastasi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikkö. Osanottajia on vuodesta toiseen ollut noin sata, joten mielenkiintoa tuntuu rakentamisen ammattilaisilla olevan tämän tyyppiseen tapaamiseen.

Ankarat säästötoimenpiteet saivat aikaan 1990-luvulla maatalouden rakennussuunnittelua tukevissa organisaatioissa ikävää jälkeä. MTT/Vakola ajoi lähes kokonaan alas rakennustutkimuksensa. Maaseutukeskusten Liitto lopetti keskitetyn rakennusneuvonnan ja maatalouden rakentamisesta jäivät vastaamaan suunnittelutyötä käytännössä tekevät maaseutukeskukset. Rakentamiseen ei paneuduttu Yliopistolla ja Valioryhmässäkin katsottiin, ettei navettojen rakentaminen kuulu maitoalan ydinalueisiin. Varsinaisen rakennussuunnittelun tueksi ei enää löytynyt koko Suomesta tutkimus- ja koulutusapua.

Tutkimusta ja neuvontaa

Rakennussuunnittelun kehittäminen käytännön työn ohessa vaatii valtavia ponnistuksia, mikäli taustalla ei ole hyvin ja ajan hermolla toimivaa tuki- ja kehitysorganisaatiota. Uuden tiedon kerääminen on vaikeaa varsinkin sellaisessa tilanteessa, missä kädet ovat jokapäiväistä työtä täynnä. Onkin outoa, ettei mikään maitotilojen rakentamista lähellä oleva taho nostanut tutkimuksen ja neuvonnan alasajovaiheessa asiasta niin suurta äläkkää, että moisista lyhytnäköisistä toimenpiteistä olisi luovuttu.

Rakennusboomi alkoi viitisen vuotta sitten ja sen tuloksia otetaan päivittäin käyttöön. Toivottavasti rakennukset ovat ratkaisuiltaan onnistuneita ja osoittautuvat käytännössäkin hintansa arvoisiksi. Maitotiloilla ei totisesti kaivata muutenkin tiukan taloudenpidon lisäksi rakennusten epäonnistumisesta johtuvia lisälaskuja. Joka tapauksessa navettojen rakentaminen jatkuu edelleenkin vilkkaana ja rakennussuunnittelijoilla riittää töitä. Myös syntynyt maatilarakentamisen tutkimuksen ja neuvonnan tyhjiö on huomattu ja eri tahoilla ollaan toimintaa nostamassa uudelleen pystyyn. Toivottavasti myös valtiovallan taholla ymmärretään, että samalla, kun tuetaan navettainvestointeja, pitää huolehtia siitä, että rakentajilla on käytettävissään riittävästi navetoiden rakentamiseen perehtyneitä asiantuntijoita aina navetan toiminnallisesta suunnittelusta alkaen.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.

 

 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus