Pinnoite tarttuu parhaiten puhtaaseen ja kovaan betoniin. Siiloseinämän lujuudesta saa hyvän kuvan raaputtamalla pintaa teräspiikillä.
Kuva Heikki Niskanen

Heikki Niskanen

Betonisten rehuvarastojen kunnostus

Säilörehuvarastojen käyttöikää jatketaan vuosikunnostuksella. Huoltotyö on tehtävä ajoissa ennen suurempien rakennevaurioiden syntymistä. Tuoresäilörehun valmistuksessa erittyvä hapan puristeneste ja käymishapot lisäävät betonin syöpymistä. Puristenesteen talteenottoon tarvitaan vesitiiviit rakenteet ympäristöpäästöjen estämiseksi. Hyvä säilöntätulos vaatii lisäksi rehuvarastolta ehdotonta ilmatiiviyttä. AIV-varastojen kunnostus onnistuu tilan omanakin työnä. Työhön kannattaa ryhtyä jo ennen peltotöiden alkua.

Uusien betonipintojen syöpyminen on aluksi hidasta, mutta nopeutuu käyttövuosien myötä. Betonipintojen syöpymistä esiintyy runsaimmin siilon seinien alaosassa ja lattioissa. Siilon lattian syöpyminen nopeutuu puristenesteen jäädessä kulumiskohtiin. Siilon lattiaan suurin mekaaninen rasitus syntyy rehun irrotuksessa traktorileikkurilla.

Betonipintojen kunnon tarkistus

Rehun säilyminen edellyttää ilmatiiviitä seinäpintoja. Puristenesteen pääsy siilon ulkopuolelle lisää ympäristöhaittoja ja tukkeaa myöskin rakennuksen salaojaston. Rehuvaraston puristenestevuodot havaitaan parhaiten ojaston tarkistuskaivosta. Varsinkin siilon pohjarehun laatu heikkenee lattian syöpymisen lisääntyessä. Märkä pohjarehu voi johtua myöskin liian pienistä pohjakaltevuuksista tai liian vähäisistä puristenestejohteista.

Siilon pystysaumoissa olevat raot lisäävät puristenestevuotoja ja ilman pääsyä rehuun Hyvän kuvan rehuvaraston seinämien ja lattian kunnosta saa raaputtamalla betonia terävällä rautapiikillä. Vasta helposti irtoavan pintaosan alta löytyy kirkas syöpymätön betonivalu. Pinnoite tarttuu kestävästi vain kovaan rapautumattomaan betonipintaan.

Rehusiilojen pinnoitus

Pinnoituksen edut:

1. Suojaa betonipintaa säilöntähappojen syövyttävältä vaikutukselta. Hapot syövyttävät betonia 1-3 mm/v.

2. Tekee siilot tiiviiksi vähentäen rehun pilaantumistappioita ja ympäristöpäästöjä.

3. Seinämien liukkaus parantaa rehun tiivistymistä ja helpottaa siilon puhdistamista. Talvella rehu ei jäädy seinämään kiinni.

4. Vähentää seinämuovituksen tarvetta.

Vanhat betonirakenteet

Betoniset seinärakenteet on puhdistettava hyvin ennen pinnoitusta. Vanhat suojausaineet estävät pinnoitteen tarttumisen. Apuna voi käyttää harjausta ja painepesuria tai suurilla aloilla hiekkapuhallusta. Kaikki irtonainen rapautuva betonikerros on saatava pois. Pahoin syöpyneet kohdat voi paikata esim. pinnoitusaineesta ja hiekasta valmistetulla massalla. Suurempien kolojen täyttöön soveltuvat tehdasvalmisteiset rappaus- tai tasoitemassat, joista saa tietoa rakennustarvikepisteistä. Täyttöaineen käyttöohjeet löytyvät pakkauksista. Lattiaosan pinnoittaminen ei ole järkevää siiloissa, joissa rehun irroitus tapahtuu traktorityönä. Siilon lattiat ovat harvoin riittävän kuivia pinnoitettavaksi varsinkin, jos maakosteus nousee sisäpintaan. Usein paras lattiaosan kunnostustoimenpide on uuden betonipinnan valu.

Uudet betonirakenteet

Valun jälkeen betonin on kuivuttava vähintään 6-8 viikkoa ennen pinnoitusta. Betonisiiloissa kannattaa säilöä rehua ensiksi 2-3 vuotta, jolloin rakenteiden happopesu tulee samalla tehdyksi ja sitten vasta pinnoittaa.

Uudet valupinnat, sekä vanhempien siilojen ilman happokäsittelyä oleva kohdat happopestään 1:7 laimennetulla AIV-liuoksella. Happo neutralisoi emäksisen betonipinnan. Pese pinnat ensiksi, jolloin ne jäävät märiksi. Harjaa happo-vesiseosta pintoihin ja anna sen vaikuttaa vähintään 15 min. Huuhtele käsitellyt alueet huolella. Pinnoite voidaan levittää vasta pintojen kuivuttua.

Kosteustilanne selviää muovikokeella.

Pinnoitettavat alueet on oltava kuivia ennen levitystyötä. Kosteustilanne voidaan selvittää teippaamalla 100 x 100 cm suuruinen muovikalvo seinärakenteeseen. Jos alle vuorokauden aikana muovikalvon alapintaan tai betoniin kerääntyy kosteutta eli väri muuttuu tummaksi, on rakenteen vielä annettava kuivua ja kosteustesti on uusittava. Pinnoitus onnistuu parhaiten + 15-20 ^oC lämpötilassa. Pinnoitteen levitykseen soveltuu ruiskun tai telan käyttö. Pakkauksista selviää työskentelyaika ja työturvallisuusasiat.

Lattian kunnostaminen

Siilon pohja korjataan valamalla uusi betonipinta. Ennen valutyötä lattia on puhdistettava hyvin. Kaikki epäpuhtaudet ja rapautunut betoniaines tulisi saada tarkoin pois.

Samalla tarkistetaan lattiakaivojen ja puristenesteputkistojen kunto. Betoniputkistot kannattaa vaihtaa muovisiksi. Suositeltava putkikoko on halkaisijaltaan 100-110 mm. Puristenesteen lattiakaivojen tulee olla tilavuudeltaan riittäviä. Sisätilojen viemärikaivoja ei kannata käyttää, koska niiden sakkatila on liian pieni ja se tukkeutuu helposti. Lattiakaivo voidaan rakentaa myös 400-500 mm läpimittaisesta rumpuputken pätkästä päätytulpalla varustettuna. Puristenesteputkiston ilmalukon saa helposti 90⁰ putkikäyristä.

Kaivon päälle asennetaan kestävä suojaritilä.

Pintavalun paksuudeksi suositellaan 8-10 cm vahvuutta. Uusi valukerros vaatii aina raudoituksen, joksi soveltuu teräksinen betoniverkko. Raudoituksen mitoituksessa on selvitettävä samalla entisen lattiavalun kestävyys.

Valutyö

Käytettävän valumassan on oltava laadultaan vesitiivistä ja lujuusluokaltaan vähintään K-30-2 Tehdasmassan etuina ovat aina tasalaatuisuus ja hyvä kestävyys.

Vanha betoni kastellaan hyvin. Joissakin tapauksissa uuden pintavalun tarttuvuutta voi parantaa harjaamalla entisen valun pintaan sementin ja hienohiekan notkea seos (suhde 1:1) enintään puoli tuntia ennen valua.

Valutyössä seurataan lattiakaltevuuksia ohjainten avulla. Lattiapinnat valetaan 2-3 cm/m viettävyyteen. Lattiavalu nostetaan viistosti seinäpintoja vasten, jolloin seinän rajakohdasta saadaan tiiviimpi. Teräsverkon asettumista valuun on seurattava tarkoin. Raudoituksen yläpuolelle on jäätävä vähintään 35 mm suojabetonikerros. Lattiamassa tulee tiivistää hyvin huokoisuuden vähentämiseksi. Tiivistyksessä voi käyttää sauvatärytintä, tärypalkkia tai sullontaa. Valutyö kannattaa aikatauluttaa tarkasti varsinkin, jos massa tulee tehdastoimituksena.

Lattian hierto ja jälkihoito

Lattiapinta voidaan hiertää käsin tai koneella. Suuremmissa valuissa konehierto on suositeltava. Hiertotyön ajoitus on tärkeä. Käsittely on tehtävä ennen sementin sitoutumista. Toisaalta työhön ei saa ryhtyä, jos valun pintaan erottuu sementtinen vesikerros. Tärkein toimenpide hyvän lujuuden saavuttamiseksi on valun liian nopean kuivumisen estäminen. Helteellä pinta suojataan muovikalvolla mahdollisimman pian hierron jälkeen, sillä ohut pintakerros kuivuu nopeasti tuulella ja aurinkoisella säällä.

Valutöissä pätee edelleenkin vanha sääntö, "käytä massanteossa vähän vettä, mutta älä säästä sitä betonin jälkihoidossa".

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.