Kuvat Jaakko Helminen

Jaakko Helminen

Pohjoissaksalainen tila säilöö rehun aumaan

Pohjoissaksalaisella tai tanskalaisella maitotilalla kävijä yllättyy rehunsäilönnän yksinkertaisuudesta. Nurmisäilörehut sekä maissi ovat tavallisesti aumassa navetan suuntaisesti usein pituudeltaan jopa 50 – 60 metriä. Rehu on huolella säilötty, muovi on painotettu autonrenkailla ja erityisellä hyvin vahvaa kärpäsverkkoa muistuttavalla suojauksella.

Rehu on niin esikuivattua, ettei puristenesteen erittymisestä tarvitse kantaa huolta. Pihat, niin karjapiha kuin asuinpihakin ovat aina pinnoitettuja asfaltilla, betonilla tai kivetty tiilellä tai vastaavalla. Hyvin pinnoitettu piha pysyy siistinä pitkän keskieurooppalaisen talven aikana jolloin sateet ja viileä ilmanala ovat vallitsevat. Lehmä pysyvät laitumelta tullessa jotakuinkin siistinä ja mudattomina.

Yksinkertaisen rehusäilön vastapainoksi tekniikkaa on sitten muualla. Aumasta säilörehua otetaan joko etukuormaimen kahmaimella tai

Osasyynä aumoihin lienee tietenkin urakoinnin yleisyydessä. Kun säilörehun teko alkaa rehumassaa saattaa tulla usean hehtaarin alalta tunnissa. Tornisäilön täyttö on siihen liian hidasta. Kalliin ja tehokkaan itsekulkevan rehupuimurin käyttö kannattaa vain jos rehu saadaan nopeasti säilöön. Käytännössä tällaisen suureen purkausnopeuteen päästään vain suurissa laakasäilöissä ja aumoissa.

Tärkeää osaa tässä rehuketjussa näyttelee myös saksalainen taloudellisuus. Suurten nautatilojen on saatava korjattua säilörehunsa mahdollisimman halvalla. Menetelmässä pääsee suuruuden ekonomia tehokkaasti esiin. Mitä suuremmista rehumääristä on kysymys, sitä halvemmaksi yleensä rehuyksikön hinta muodostuu. Paalisäilörehun kohdalla suuruus ei vastaavalla tavalla kannata, ensimmäinen paali maksaa yhtä paljon kuin viimeinenkin.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö
Valion Alkutuotannossa ja jäsensuhteissa.