Eläinlääkäri Marko Finni totesi
ylösnostettavan parrenerottajan käteväksi.
Se antaa lisätilaa esimerkiksi eläimiä
tutkittaessa ja hoidettaessa.

Aino Murtomaa-Niskala

80 lehmää, 90 hehtaaria
Aika iso perheviljelmäksi

Saksalainen maidontuottaja Cord Schlacke pitää tilakoon kasvua ongelmallisena. -Olemme aika iso perheviljelmäksi. Tilan pyörittämiseen tarvitaan isovanhempien apua.

Schlackea askarruttaa, kauanko tila voi pysyä perheviljelmänä ja minkä kokoinen pitää olla, jotta työvoiman palkkaaminen kannattaa.

Schlacken navetta valmistui 1995. Ulkomitat ovat 41 x 25 m, seinissä tuuliverkko, harjalla valokate.

Makuuparsia on 86. Navettatila mahdollistaa 10 % ylikuormituksen eli 100 lehmää.

Hinnaksi tuli 21 000 mk/eläinpaikka.

Talven kylmät jaksot ovat pahimmillaan –16 astetta pari-kolme päivää. Sen kestää, Schlacke sanoo. Jos pakkasta on viikon yli 10 astetta lanta alkaa jäätyä. 1995/96 kovana talvena oli ongelmia.

Juomavesi lämmitetään, juomakupeissa on vastukset.

Maidosta talteen otettu lämpö käytetään pesuveden ja vasikoiden juomaveden lämmittämiseen.

Lypsyasema on Westfalian kalanruoto, 2 x 6. Lypsyyn kuluu 2 henkilöltä 1 ½ tuntia. Yleensä toinen lypsäjä siirtyy loppuvaiheessa muihin töihin, Schlacke täsmentää.

Seosrehuruokinta

Tällä hetkellä lehmiä on 80.

Kiintiö on liki 700 000 litraa, omaa 543 000 l, vuokrakiintiöitä 150 000 l.

Kiintiövuokra 60 penniä/litra. Kiintiöt on vuokrattu usealta pieneltä tuottajalta 5-10 vuodeksi.

Lehmien keski-ikä 4,8 v. Ne poikivat ensimmäisen kerran 27 kk ikäisenä ja lypsävät lähes 3 lypsykautta. Tavoitteena on nostaa lehmän elinikää.

Maidon bakteeripitoisuus on noin 10 000, aina alle 100 000 ja solut 150 000 – 200 000.

Lihamulleja on 40 ja kasvatustilat täynnä. Tautivaaran takia Schlacke ei osta eläimiä, vaan kasvattaa ainoastaan omista vasikoista.

Perusrehun koostumus:
55 % maissisäilörehua
45 % nurmisäilörehua
1 ½ kg viljaa
0,75 kg soijaa

Olutmäskiä, käytössä ensimmäistä vuotta, suunnilleen säilörehun kosteuspitoisuus

Schlacke kokeilee parhaillaan seosrehuvaunua. Tarkoituksena on ostaa oma apevaunu. Sekoittaa rehun kerran päivässä, jakaa 3 kertaa. Kesällä sekoittaa 2 kertaa.

Apevaunu maksaa 150 000 mk. Tilalla on valmiiksi kuormaaja, jolla rehun lastaus sujuu.

Mulleille ja ummessa oleville tehdään eri sekoitus kuin lehmille.

Puinti ja rehunsäilöntä ostetaan

Schlacke ostaa viljan puinnin, olkien paalauksen, nurmisäilörehun teon, maissisäilörehun teon, maissin kylvön. Muut kylvää itse.

Viljan puinti maksaa 600 mk/hehtaari.

Nurmen säilöntä isolla Jaguaarilla maksaa 870 mk /tunti. Se on silppurihinta, peräkärryt ym. ovat erikseen.

Lietteen levitykseen vuokraa tankin 75 mk/ tunti, levittää itse.

Lietevarastoja on 1200 kuutiota. Suuri osa lietteestä levitetään keväällä. Levitys maissille tehdään huhtikuussa ennen kylvöä, 35 kuutiota/hehtaari. Säästä riippuen lietettä levitetään myös nurmelle, edellytyksenä sade.

Joka kuudes vuosi tehdään maa-analyysit eli pakollinen viljavuustutkimus.

Kerran vuodessa lasketaan koko tilan ravintotase.

Peltoala:
Nurmea 25 ha, yleensä 4 satoa, viime vuonna jopa 5 satoa.
Maissia 30 ha, hyvä sato maissista. Korjataan syys-lokakuun vaihteessa.
20 ha viljaa
6 ha kesantoa
10 ha laidunta

Työvoima:
Isäntä 33 v.
Pappa 60 v.
Isoäiti
Setä

Työnjako:
Aamulypsy klo 5.45, isäntä + vanhaisäntä.
Ruokinta vaunulla, kestää noin tunnin.
Isoäiti juottaa vasikat.
Pappa hoitaa nuorkarjan ja sonnit.
Aamutoimet valmiina klo 8 tienoilla aamulla.

Aamiaisen jälkeen isäntä tarkkailee lehmät, kiimat ym. huolellisesti, päivällä päästää lehmät ulos ja katsoo samalla päällisin puolin.

Ilta-askareissa kuluu pari tuntia, iltalypsyllä mukana setä.

Isäntä on ammatiltaan koneteknikko. Alkujaan veljen piti ryhtyä viljelijäksi, mutta joutui 10 vuotta sitten onnettomuuteen, jonka jälkeen Cord Schlacke hankki 2,5 -vuotisen maatalouskoulutuksen ja otti tilan vastuulleen.

Vaimo on kotoisin puolasta, ammatiltaan hammashoitaja. Hän käy osa-aikatyössä, mutta on parhaillaan kolmannen lapsen syntymän jälkeen hoitovapaalla.

Lisää automatiikkaa

Päällimmäiset kehittämistarpeet liittyvät tuotantotekniikkaan. Tuotokset ovat jo melko korkeat, niitä ei ole tarvetta nostaa. Sen sijaan Schlacke panostaa lehmien pitkäikäisyyteen ja terveyteen, erityisesti jalkojen terveyteen.

Mullitilat edellyttävät kunnostusta Samalla on tarkoitus automatisoida ruokintatekniikkaa. Suunnitelmissa on myös vasikoiden juottoautomaatin hankkiminen.

Työn helpottaminen koneilla ja automatiikalla on tärkeää. Pyrimme siihen, että tila voidaan hoitaa kolmen hengen (ja oman perheen) työpanoksella mahdollisimman pitkään, Schlacke sanoo.

Tavoitteena myös perusrehun hyväksikäytön kehittäminen. Nyt 35 % maidosta tulee perusrehusta, tavoitteena on että 50 % maidosta tuotetaan perusrehulla.