Saara Salonen  

Toimiva navetta voi olla yksinkertainen ja halpa

-Itse tehden ja suunnitellen säästää pitkän pennin. Hyvin toimivan navetan voi tehdä myös halvalla, toteavat jokioislaiset Helena ja Antero Suonpää.

-1990-luvun puolessa välissä, kun liityttiin EU:hun, meillä mietittiin, mitä tehdä vanhalle navetalle. Silloisella 8 - 9 lehmän karjalla ei toimeen tulisi, Antero Suonpää muistelee. Hän on todellisia tee-se-itse -miehiä. Uuden navetan suunnitelma syntyi itse tietokoneella piirtämällä. Puolilämmin pihatto vinoilla makuualustoilla valmistui marraskuussa 1995.

- Sen verran oltiin EU:n suhteensuhteen etuajassa, ettei saatu investointitukea kuin nimellinen summa jälkikäteen.

Kosteus pysyy ulkopuolella

Suunnittelun lisäksi myös navetan rakentaminen oli omilla harteilla. Vain katon putkirunko ja valokate ovat myyjän asentamia. Kymmenen vuoden 

kokemuksella Suonpäät ovat edelleen hyvin tyytyväisiä navettaansa. Yksinkertaiset ratkaisut toimivat.

Kun astuu sisään Suonpäiden 25 lehmän pihattoon, ensimmäisenä huomio kiinnittyy ilman kuivuuteen. Seinäpinnoille ei kosteutta ole tiivistynyt.

-Jo puolen asteen lämpötilaero aiheuttaa sen, että kosteus pysyy poissa. Ilman sisääntuloaukoissa räystään alla on itkupintaa matkiva pelti, joka

 tiivistää kosteuden pellin ulkopuolelle. Talvella räystäällä roikkuu jääpuikkoja, mutta sisällä ilma on kuivaa, Antero Suonpää toteaa.

Pihaton harjalla luonnolliseen ilmanvaihtoon perustuvat katon tuuletusluukut aukenevat, jos lämpötila ylittää seitsemän astetta.

Toinen vierailijan huomiota kiinnittävä asia navetassa on raikas ilma. Tyypillistä navetan tuoksua ei tunnu. 20 metriä pitkän ja 16 metriä leveän navetan harja on yhdeksän metrin korkeudessa. Kasvihuonepihatossa ilmaa ja valoa riittää.

Ilman kokoomatilaa tulee toimeen

-Ihan ensimmäinen asia meillä on, että eläimillä on hyvä olla. Sen jälkeen olemme pyrkineet minimoimaan raskaita töitä. Talikkoa ei tarvitse kuin vasikkalassa. Sinnekin on suunnitteilla isommat ovet, jotta pahnat pääsisi poistamaan pienkuormaajalla, Helena Suonpää sanoo.

Lehmien hyvinvointiin kuuluu laiduntaminen ja talvella jaloittelu tarhassa. Lumessa liikkuminen pitää sorkat hyvässä kunnossa. Suonpäiden jaloittelutarha on pääasiassa betonilaattaa, mutta osa on maapohjalla.

-Kostealla ja tuulisella kelillä eläimet jäävät mieluummin sisälle, mutta kovakaan pakkanen ei niitä haittaa, jos ilma on kuiva.

Lehmäliikenne navetassa on täysin vapaata, makuualuettakaan ei ole rajattu erillisiksi parsiksi.

Lypsyasema on navetan lämpimällä puolella. Sen erot taa kylmästä pihatosta vain ovi. Erillistä kokoomatilaa ei Suonpäiden mielestä tarvita. Kun lehmät hiehoista asti tottuvat tulemaan ilman erillistä ajamista, kokoomatilan rakentamatta jättäminen säästää neliöitä. Ja siivoamista.

Hiehojen lypsylleopettamista varten isäntä on suunnitellut ja rakentanut radio-ohjattavan, LA-puhelimen taajuuksilla toimivan kaukosäätimen, jolla voi sulkea lypsyaseman sisääntuloportin.

-Lehmät eivät koskaan ole päästään kiinni. Siemennystä varten yhdessä nuorkarjakarsinassa on aita, jonka saa käännettyä erilliseksi siemennyskarsinaksi. Eläin tulee helpommin tiineeksi, kun sitä ei vedetä väkisin päästä, toimiluvalla itse karjansa siementävä Helena kertoo.

Lypsylle kahden tandemin asemalle lehmät saavat tulla vapaassa järjestyksessä. Erilleen lypsettäviä varten montun pohjalla pidetään vanhaa kannukonetta.

Kuivitus ulkoa puhaltamalla

Lannanpoisto on suunniteltu niin, ettei käsityötä tarvitse tehdä. Antero Suonpäällä on huonoja kokemuksia perjantaiiltana tai juhannuksena hajoavista lannanpoistokoneista. Tässä versiossa ei huoltomiehiä tarvitse metsästellä. Lantakäytävältä lanta poistetaan noin joka toinen päivä traktorin kauhalla.

Lantasäiliö on rakennettu kulmittain heti navetan viereen, joten traktorilla liikkuminen sujuu helposti.

Vinolle makuualueelle kertyy parinkymmenen sentin paksuinen pahnakerros. Sen tyhjennys tehdään pari kertaa vuodessa.

-Viimeksi kun mittasin, kestokuivituspatjan lämpötila oli 36 astetta. Siinä lehmät tykkäävät mielellään makoilla, Antero-isäntä kertoo.

Kuivikkeena Suonpäät käyttävät sekä turvetta että pyöröpaalattua olkea. Olki puhalletaan ulkopuolelta navetan sivuseinille asennettuja putkia pitkin. Systeemi on toiminut hyvin, olki lentää kauimmaiseen nurkkaan asti.

Turvetta pidetään yleensä bakteerien suhteen turvallisena kuivikkeena, koska se on hapanta. Suonpäät toteavat, että turpeen laadun suhteen kannattaa olla tarkkana.

-Meillä on vahva epäilys, että märässä aumanpohjaturpeessa Klebsiella-bakteeri saattaa lisääntyä ja aiheuttaa vakavaa tulehdusta. Turve on hyvä ratkaisu, mutta kannattaa ottaa vastaan vain kuivaa, hyvälaatuista tavaraa.

Harmaat vedet maasuodattamoon

Tämän vuoden alussa astui voimaan uusi asetus jätevesien käsittelystä haja-asetusalueella. Suonpäät ottivat asian huomioon jo rakentamisvaiheessa, vaikka silloin ei asiasta vielä puhuttu. Maitohuoneen harmaat jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta maasuodattamoon.

-Kaivot joutuu tyhjentämään kolmesti vuodessa. Minusta se on liian usein, olisiko kentässä mitoitusvirhe. Vaikka niin kuulemma joutuu tyhjentämään uusiakin kaivoja. Muuten suodattamo kyllä toimii moitteettomasti, Antero Suonpää sanoo.