Tarja Ekin ja Petri Kärkkäisen mukaan Valion
Maitotila -opasteen laatutaso voisi olla tavoitteena tilan toiminnan kehittämisessä.
Kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Jokainen Idä Maidon maitotila pääsee koulutukseen sekä tilakohtaiseen laatuneuvontaan Maitoraitti-ohjelman 
puitteissa. Pöydän ääressä Tuomo 
Kautonen ja Arja Rissanen Idän Maidosta
sekä Tarja Ek ja Petri Kärkkäinen.

Suomenkarjan hieho Roosa kuuluu 
emännän ammatillisiin harrastuksiin. 
Se erottuu omana persoonanaan 
muusta karjasta.

Aino Murtomaa-Niskala  

Neuvoja soitti ja kutsui mukaan
Maitoraitti-ohjelma innosti jatkamaan laatukoulutuksessa

Rissasen Arja soitti ja kutsui, Tarja Ek Kangaslammelta kertoo lähtemisestään Maitoraitti-koulutukseen. Lasten ja rakennuskiireiden takia laatukursseille osallistuminen on tähän asti jäänyt, hän sanoo. Antoisat opintopäivät innostivat jatkamaan viiden päivän laatukoulutuksessa.

Tarja Ekin ja Petri Kärkkäisen maitotila Kangaslammen Hevonlahdessa on tuotantoneuvoja Arja Rissasen Maitoraitti

-ohjelman tilakäynneistä ensimmäisten joukossa. Idän Maidon läntisellä alueella Maitoraitti -työ alkoi reittien 565 ja 576 maitotiloista. Loka-marraskuussa pidettyjen koulutuspäivien jälkeen Rissanen on ehtinyt käydä muutamalla tilalla. Hänen toimialueellaan on viitisensataa maitotilaa, joten urakkaa on melkoisesti jäljellä.

Toiminnallinen kokonaisuus

-Kurssin parhaaseen antiin kuuluivat tilan toiminnallisen kokonaisuuden johtaminen sekä tuotannon suunnittelu, Tarja Ek sanoo. -Ajatteleminen on tuotannon pyörittämisessä entistä tärkeämpää. Tuotantoketjun läpikäyminen kohta kodalta paljastaa, mikä maksaa ja mistä tulos tulee. Sen perusteella voi itse kukin miettiä tehostamiskohteita. 

Myös Maidon laatukäsikirja avautui kurssilla aivan uudella tavalla. -Siitähän löytyy tosi hyödyllistä tietoa, hän toteaa. -Ryhmässä syntyi kurssipäivien aikana myös hyvää keskustelua. 

Sen verran innostavaa kurssilla oli, että Tarja Ek aikoo lähteä myös 2+2+1 päivän jaksoissa pidettävälle jatkokurssille. 

-Tavoitteena voisi pitää Valio Maitotila -opasteen laatutasoa tilan toiminnassa, hän miettii.

Jokaista reitti 565:n tuottajaa ei kurssille onnistuttu houkuttelemaan, mutta neuvojan tilakäynti 

tavoittaa kaikki.

-Tarkoituksena on istua tuottajan kanssa pöydän ääreen ja käydä läpi Maidon laatukäsikirjasta löytyvä Maitotilan laatuarviointi -lomake. Se toimii muistilistana, jonka avulla tuottaja itsekin voi arvioida, täyttyvätkö hyvien tuotantotapojen ja maidon laadun edellytykset, Arja Rissanen sanoo. Navettakäynnillä todetaan tuotanto-olosuhteiden asianmukaisuus.

Rissasen mukaan lomakkeen täyttö edeltä käsin on suositeltavaa. Samalla isäntäväki voi pohtia kaikessa rauhassa asioita ja mahdollisia kysymyksiä, joista haluaa keskustella neuvojan kanssa.

Tarja ja Petri täyttivät lomakkeen omasta puolestaan etukäteen. -Melko helposti se sujui. Laatutiedot tulostin suoraan Valmasta, Tarja kertoo.

Kehittämistarpeiksi he kirjasivat lomakkeeseen maitohuoneen ilmanvaihdon ja lattian pinnoitteen uusimisen.

Palautetta osuuskuntaan päin he antoivat mm. Valmasta. Sen ainoan kerran, kun analyysitulos ylitti hälytysrajan, viesti kännykkään tuli iltamyöhällä klo 22 jälkeen. -Yöunethan siinä meni, Tarja sanoo.

Toivomuksena on saada hälytys "virka-aikaan". Kiitokset osuuskuntaan lähtevät mm. keväällä jaetusta, erinomaisen hyödyllisestä Vasikkaoppaasta.

Maitomäärä kolminkertaistunut

Petri ja Tarja ovat viljelleet luonnonkauniilla paikalla Saimaan rannalla sijaitsevaa tilaa omissa nimissään vuodesta 1990. Hevonlahdesta lähimpään taajamaan, Kangaslammen kirkolle, on matkaa 25 km. Saman pituinen on Kimmon 10 v koulumatka ja Mian 6 v esikoulumatka.

Reilun kymmenen vuoden aikana he ovat tuplanneet lypsävien määrän, niitä on nyt 20-22. Maitomäärä on kolminkertaistunut. Keskituotos nousee 9000 kilon tietämille. He ovat ostaneet lisää maitokiintiöitä sekä metsää ja peltoa yhteensä 80 ha. Viljeltyä on 30 ha vuokramaineen, pääosin nurmella. Suojavilja korjataan kokoviljasäilörehuna.

Ongelmana on peltojen hajanaisuus, kauimmaisille on toistakymmentä kilometriä. Useat lohkot ovat kelirikkoalttiiden teiden takana, mikä hankaloittaa kevättöitä. Lisäpeltoa ei lähistöltä ole saatavissa, Petri toteaa.

Parikymmentä vuotta vanha parsinavetta korjattiin ja laajennettiin kolme vuotta sitten. Parsipaikkoja ja vasikkatiloja tuli lisää. Samalla rakennettiin laakasiilo ja virtsakaivo. Lypsykoneelle ja tankille hankittiin pesuri, säilörehun jakoon pienkuormaaja, parsiin tulivat matot ja lapatukimalliset kalusteet. Juomakupit siirrettiin ruokintapöydän puolelle.

-Uudistukset parantavat eläinten olosuhteita ja helpottavat työtä. Velkojen maksaminen on vielä muutaman vuoden pinnistyksen takana, Petri Kärkkäinen toteaa.

Kestävyys kannattaa

Karjakoko on mitoitettu nykyiselle navetalle ja viljelyalalle. Kehittämistoimet keskittyvät karjan kestävyyden parantamiseen. Lypsylehmä alkaa oikeasti tuottaa vasta, kun kasvatuskustannukset on maksettu, Tarja Ek sanoo. 

Jalostuksen tavoitteena on kehittää lehmien pitkäikäisyyttä, terveyttä, rakennetta ja maidon valkuaispitoisuutta. Jalostuksessa on käytetty mm. alkionsiirtoja ja kanadalaista ay-siementä. Emäntä ihmettelee kanadalaisen perimän vähäistä arvostusta jalostuspiireissä. Hänen mukaansa tuloksena on saatu napakkaa utaretta ja jalkoihin korkeutta.

Karjakoon kasvaessa hyvän rakenteen ja helppolypsyisyyden edut korostuvat. Lehmät kasvatetaan omista vasikoista. Muut lähtevät ternivasikoina välitykseen.

Jalostuseläimiksi on myyty kaksi sonnia, joista toinen on jo hyväksytty nuorsonniksi. Jokioisten ydinkarjaan on myyty lehmävasikka. 

Säännöllinen sorkkahoito pitää jalat kunnossa. Karja on mukana Terveet sorkat -ohjelmassa. Navettatyöt yhdessä Isäntä hoitaa pelto- ja metsätyöt, omat ja kesämökkiläisten lumen auraukset. Emäntä tekee pääosan paperitöistä: kirjanpidon, veroilmoitukset, eläinrekisterit, pankkiasiat. 

Navettatyöt he tekevät

yleensä yhdessä. Navetan koneistus on suunniteltu niin, että lypsy sujuu yhdeltäkin. Tämä on tarpeen senkin vuoksi, että lomittajan saanti on ollut ongelmallista. -Koneyhteistyötä voisi virittää nykyistä enemmän, Petri toteaa.

Yhteisen imuperävaunun lisäksi koneita lainaillaan naapurusten kanssa puolin ja toisin. -Esimerkiksi hankintalistalla olevan kasvisuojeluruiskun voisi ostaa kimpassa, jos tiedossa olisi sopiva kumppani.

Tarja myöntää työn olevan osittain myös harrastus. Hän viihtyy tietokoneen ääressä pakollisia tehtäviä pitempäänkin. -Internetissä on valtavasti mm. uutta ammattitietoa. Tuottavien harrastusten puolelle voi lukea myös ay-eläinten joukosta erottuvan suomenkarjahieho Roosan sekä kanalassa kaakattavat Lepolan maatiaiskantaa edustavat munijat.

Vapaa-aikaan kuuluvat puolestaan liikunta kuntosalin, lentopallon ja sählyn merkeissä sekä musiikki.