Numero 1 / 2004


Robotti on kallis investointi. Jotta se 
kannattaisi, maitoa pitäisi vuodessa saada
myytyä 600 000 litraa.

Saara Salonen  

Automaattilypsystä kiinnostuneet kurssilla
Robotti vaatii tuottajalta osaamista

Lypsyrobotti on suuri investointi, jonka kannattavuus perustuu tehokkaaseen ja häiriöttömään tuotantoon.

Laitteistoa ei makseta lehmien lukumäärällä, vaan meijeriin myydyllä maidolla. Litroja pitää saada läpi.

-Se, miten tuottaja käytännössä pystyy hyödyntämään automaattilypsyä, riippuu 


Sisältö 1/04

Navetan rakentaminen

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

ammattitaidosta, neuvontapäällikkö Esa Manninen MTT:stä totesi Hämeenlinnassa järjestetyllä automaattilypsykurssilla.

Tuottajain Maidon, Maito- Auran, Maito-Pirkan, Maitojalosteen ja Keski-Suomen Maitokunnan järjestämälle kurssille oli tullut noin 90 osallistujaa. Enemmänkin olisi tunkua ollut, mutta meijerioppilaitoksen tilat rajoittivat.

Kahden päivän aikana automaattilypsyyn liittyviä asioita käsiteltiin laajasti. Paikalla olleet kolmen robottimerkin edustajat eivät päässeet helpolla, kun tuottajat tenttasivat konemerkkien eroja.

Ammattitaito on perusedellytys

Raha oli yksi päivien teemoista. Investoinnin taloudellisuuteen vaikuttaa järjestelmän kapasiteetti. Manninen totesi, että jos navetan toiminnallisuuden suunnittelu onnistuu, lehmät liikkuvat syömässä ja lypsyllä, maitoa per robotti tulee paljon, ja talouspuolella päästään plussalle.

-Ruotsissa raja-arvona pidetään 600 000 tuhannen litran maitotuotosta vuodessa, eli noin 1 600 litraa vuorokaudessa, ja samaa mieltä ovat monet suomalaisetkin tuottajat. Sen verran pitää saada litroja irti, että robotti-investoinnin pystyy maksamaan.

1 600 litran tuotos vuorokaudessa edellyttää paitsi hyvätuottoisia, myös nopeasti maitonsa antavia lehmiä. Jos karjassa on monta 20 minuuttia lypsävää, aika yksinkertaisesti loppuu, robotti ei saa riittävästi maitoa tankkiin.

Lehmät käyvät robotilla keskimäärin yli kaksi kertaa päivässä. Tiuhempi lypsy luo odotuksia tuotostason noususta. Ne odotukset eivät aina toteudu. Tanskassa on päädytty arvioon, että robotilla lehmät tuottavat keskimäärin 5 - 7 prosenttia enemmän.

-Ruokinnan järjestelyllä, navetan toiminnallisuudella ja ylipäänsä järjestelmän hallinnalla, niin kutsutulla managementilla, on merkittävä vaikutus investoinnin kannattavuuteen, Manninen sanoi.

Managementista voi vetää yhtäsuuruusmerkin tuottajan ammattitaitoon. Eräs tuottaja toteaakin, että ennen robottia työstä oli 50 prosenttia ajattelua ja 50 prosenttia tekemistä, nyt 90 prosenttia on ajattelua ja 10 prosenttia tekemistä.

Käyttöönotto on tärkeä vaihe

Erikoisneuvoja Kaj Nyman MTT:stä oli koonnut automaattilypsyyn siirtyneiltä tuottajilta vinkkejä robotin käyttöönottoon. -Jos käyttöönotto sujuu hyvin, tuotanto jatkuu ilman suuria tuotosmenetyksiä. Sillä on tässä vaiheessa kallista investointia hyvin suuri merkitys, joten käyttöönottoon kannattaa panostaa.

Jos lehmät siirtyvät parsinavetasta uuteen pihattoon, käyttöönotto voi olla hyvinkin rankkaa. Jos robotti asennetaan olemassa olevaan pihattoon, jossa on ollut tandemasema, voi käyttöönotto sujua kohtuullisen helposti.

-Käyttöönottoon pitää varata riittävästi porukkaa, että vielä neljäntenä ja viidentenäkin yönä joku jaksaa valvoa navetalla. Samaan aikaan on tilalla takuulla muitakin töitä, ja nekin pitäisi jonkun tehdä.

Navetan pitäisi robotin käyttöönottovaiheessa olla valmis, ettei samaan sekamelskaan tarvitse tuoda hitsauskonetta porttien viimeistelyyn.

-Eräs tuottaja oli tehnyt vanerista lehmän kokoisen ja muotoisen häkkyrän, jonka ripusti yllensä ja käveli etukäteen navetassa lehmien reittiä. Hän löysi sillä paikkoja, joissa lehmä voi satuttaa itseään, tai jossa sille voi tulla vaikeuksia liikkua.

Ensimmäisenä uuteen navettaan kannattaa tuoda nuorkarja ja ummessa olevat eläimet. Ruokintapöydällä pitää olla paljon tuoretta rehua. Voi olla hyvä säätää makuuparret väljiksi, jotta lehmän on helppo asettua makuulle.

-Ritilällämakaajat pitää opettaa oikeille tavoille alusta asti. Parsinavetan lehmien olisi hyvä saada arvojärjestyksensä selville ennen pihattoon tuloa, Nyman totesi.

Eläinten houkuttelu on aina parempi kuin pakottaminen. Eräs tuottaja oli opettanut jo asemalla lypsettäessä, että tietystä punaisesta rehukauhasta saa kaukaloon herkkukauhallisen rehua. Samassa punaisessa kauhassa oli rehua, jonka kanssa isäntä kävelytti lehmät ensimmäistä kertaa robottiin.

Homma sujui huomattavasi helpommin kuin naru päässä vetäessä. Nyman suositteli kyselemään kokemuksia asian jo läpikäyneiltä tuottajilta ja laitteiston käyttöönotossa mukana olleilta asentajilta.

 

 

 alkuun Sisältö 1/04 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus