Pelletit ovat riittävän lujia vähäisiin 
siirtoihin. Tärkein syy pelletöintiin 
on lajittumisen estäminen. Myös 
ruokintalaitteet toimivat pelletöidyllä
rehulla erinomaisesti.
Kuvat Jussi Knuuttila

Alvajärven isäntien yhteinen voimannäyte
pitää sisällään kaksi kuivuria, runsaan
miljoonan kilon varastotilat ja rehutehtaan. 

Kortteen pellettipuristin pystyy noin 600 
kilon tuntituotokseen. Kolleripyörät ja 
laakerit ovat kovilla.

Jussi Knuuttila  

Alvajärven rehutehdas pitää eurot kotikylässä

Pihtiputaan Alvajärven viljelijät perustivat 14 tilan voimin kuivuriyhtymän 1997. Kuivurin tiloihin valmistui lisäksi rehutehdas maaliskuussa 2003. Rehutehdas valmistaa pelletöityä täysrehua yhtymän jäsenten tarpeisiin. Raaka aineena käytetään tilojen omaa viljaa ja ostokomponentteja.

Yhtymässä on 14 jäsentä, joista 8 on maidontuottajia, 2 naudanlihan tuottajia, 2 tilaa harjoittaa sikataloutta ja 2 tilaa kasvattaa rehuviljaa. Viljaa kuivataan ja varastoidaan yhtymän kuivurissa runsas miljoona kiloa vuodessa. Alun perin pidettiin tärkeänä, että kuivurissa on riittävät varastotilat yhtymän kaikkien jäsenten viljan keskitettyyn varastointiin. Tällä haluttiin eliminoida viljan tarpeeton käsittely ja edes takaisin kuljettelu.

Jäsenet ovat osakkaina eri suuruisilla panoksilla. Peruspanos on hehtaari, joka oikeuttaa 8 viljakuutiometrin kuivaukseen. Kuivausta varten on kaksi Antti-kuivuria, joista toisen tilavuus on 28 ja toisen 16 kuutiometriä. Kuivureita palvelee niiden omien kierrätyselevaattorien lisäksi yhteinen täyttöelevaattori. Kartiopohjaisia varastosiiloja on neljässä rivissä yhteensä 48 kappaletta. Jokaiseen siiloon mahtuu 28 kuutiometriä. Kuivaus on osoittautunut taloudelliseksi. Se maksaa vain noin 1,6 senttiä kilo. Siitä energian osuus on 0,7 senttiä. Pääomakulujen ja ylläpidon

osuus kuivauskustannuksista on 0,9 senttiä. Pääomakulut ovat siis tavanomaista huomattavasti alhaisemmat.

Kuivurissa on myös viljan lajittelija ja peittauslaitteisto. Niillä kunnostetaan oma siemen kylvöjä varten.

Yhtymä yhtymässä

Kuivuriyhtymän puuhamiehenä toimivan Seppo Kuhan mielessä syntyi jo varhaisessa vaiheessa ajatus kylän kotieläintiloja palvelevasta rehutehtaasta. Rehutehdashankkeeseen lähti mukaan 9 tilaa. Rehunvalmistusta säätelevät hygieniapykälät aiheuttavat sen, että rahtityötä ei rehutehtaassa voida järkevästi tehdä. Rehua on selvintä valmistaa vain yhtymän jäsenille, vaikka kapasiteettia olisi hieman suurempienkin määrien valmistukseen.

Aimo Kortteen Konepaja saatiin innostumaan rehutehtaan suunnittelusta. He ovat myös toimittaneet suuren osan koneista. Rahaa kului kaikkiaan 50 000 euroa. Lisäksi tarvittiin aika tavalla talkootyötä.

Automatisoitu valmistus

Rehutehtaan toimintoja ohjaa Siemens Simatec logiikka. Tästä on monenlaista etua. Ohjelmointia voidaan muuttaa, jos jonkin toiminnon kohdalla havaitaan hiomisen tarvetta. Rehureseptien muuttaminen on yksinkertaista, kunhan siihen tottuu. Ennen muuta logiikka säästää  runsaasti sähköisten apulaitteiden, kuten releiden ja ajastimien tarvetta.

Koneistuksen ydin on vasaramyllyllä ja painoantureilla varustettu Kortteen diagonaalisekoitin. Se jauhaa ensiksi sekoittimeen noin 500 kilon erään tarvittavat viljat, joita voi olla kolmeakin sorttia. Logiikalle

nämä viljat ilmoitetaan siilorivejä tyhjentävien kolmen vaakaruuvin mukaan. Isännän on tietenkin varastoitava viljansa siten, että kullakin ruuvilla saadaan varastosta otetuksi erilaista viljaa. Yleensä kaksi viljalajia riittää, mutta kolmeenkin on siis mahdollisuus.

Toinen kuivureista toimii rypsirouheen ja toinen tiivisteen varastona. Logiikka ja rehusekoittimen anturit annostelevat näitä reseptin mukaan. Lopuksi lisätään vitaminoitu kivennäinen erillisestä varastosta spiraalilla.

Kun kaikki komponentit ovat sekoittimessa, sekoitin sekoittaa erän ja tyhjentää sen välivarastoon. Välivarastosta rehu siirtyy spiraalilla pellettipuristimeen. Valmiit pelletit nostetaan kolakuljettimella valmiin rehun varastoon. Pelletit jäähdytetään jo kolakuljettimessa, jonka rei'itetyn välipohjan läpi imetään ilmaa. Jäähdytystä on tarkoitus kesäajaksi tehostaa asentamalla valmisrehusiiloon jäähdytyspuhallin.

Prosessi toimii varsin hyvin. Viljan otossa on pieniä säädön paikkoja, sillä elevaattoreista tulee vielä viljaa, kun sekoittimen painoanturit ovat ilmoittaneet määrän riittäväksi. Logiikka ymmärtää tämän jälkivalutuksen olevan jo seuraavaa komponenttia. Asia on nyt hoidettu siten, että viljamäärä syötetään reseptiin jälkivaluman verran pienempänä.

Prosessi on jatkuva, vaikka käytössä onkin eräsekoitin. Tähän päästään sillä, että uutta erää aletaan valmistaa jo siinä vaiheessa kun pellettien puristaminen alkaa. Käytännössä riittää, kun rehua tarvitseva isäntä tulee kuivurille, avaa oikeiden siilojen luukut ja syöttää reseptin logiikkaan sekä käynnistää prosessin.

Homma hoituu tästä eteenpäin automaattisesti. Automaatti soittaa ilmoituksen kännykkään, kun erä on valmis. Sen voi sitten noutaa ja sulkea viljasiilojen luukut. Puhelinrobotti välittää myös yhdeksän

erilaista vikailmoitusta. Listalla on toimintahäiriöitä ja ilmoitukset komponenttien loppumisesta.

Taloudellista toimintaa

Rehutehtaan pääomakustannukset ovat Seppo Kuhan mukaan miljoonan kilon vuotuisella valmistuksella noin sentin kilo. Kunnossapito ja energiakustannus ovat noin 0,42 senttiä kiloa kohti. Alvajärven rehutahtaan jäsenille pelletöity täysrehu on tullut maksamaan 18,8 - 22,8 senttiä kilo.

Tässä saadaan omalle viljalle ruhtinaallinen 10 sentin kilohinta, vaikka valmis täysrehukin on tosi edullista.

Eniten täysrehun hintaan vaikuttavat tietenkin rypsirouheen ja tiivisteen hinnat. Hinnat ovat sillä tasolla, että täysrehun valmistus kannattaa hyvin.

Kannattavuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös valmiin rehun tuotantovaikutus. Siitä Seppo Kuha ja toinen osakas Heikki Toikkanen sanovat, että kaikkien osakkaiden tuotokset ovat jonkin verran nousussa.

Tätä he pitävät normaalina jo siitä syystä, että rehutehtaan myötä osakkaiden kiinnostus rehustukseen on selvästi lisääntynyt. Nyt säilörehu analysoidaan huolellisesti ja täysrehuresepti täsmätään Märe-laskelmalla täydentämään perusrehua. Tuotantoneuvojien työt ovat Alvajärvellä lisääntyneet.

Kuha ja Toikkanen sanovat, että tässä huomaa oikein konkreettisesti perusrehun laadun merkityksen. Neljän sentin vaihteluväli täysrehun hinnassa on paljon. Vaihtelu selittyy lisättävien komponenttien hinnalla ja tarpeella. 

Pelletöinti välttämätöntä

Miehet pitävät rehun pelletöintiä välttämättömänä. Ilman sitä lajittumisen vaara on suuri, sillä valmistettavat erät ovat jo käytännön syistä suuria. Myös ruokintasukkulat ja muu automatiikka pelaa paremmin, kun rehu on pelletöityä. Nyt yksinkertaisetkin laitteet toimivat moitteettomasti.

Pelletöinti on toisaalta tehtaan heikoin lenkki. Kortteen pelletöintikoneen kapasiteetti on käytännössä noin 600 kiloa tunnissa. Laitteiston muut osat kykenisivät huomattavasti suurempaan tehoon. Tässä on toisaalta rajoitteena sähköliittymän koko, sillä vasaramylly ja pellettipuristin ovat usein käynnissä yhtä aikaa.

Osakkaat eivät ole täysin tyytyväisiä pelletöintikoneen kestävyyteenkään. Kolleripyörät ja niiden laakerit kuluvat aika nopeasti. Rasvauksessa on käytettävä kunnon aineita ja rasvaus on tehtävä usein. Pelletin laatukaan ei ole aivan paras mahdollinen, mutta tällaiseen käyttöön suunnilleen riittävä. Tehostetun jäähdytyksen odotetaan parantavan pellettien laatua jonkin verran.

Tulevaisuudessa pelletöintiä tehostetaan, kunhan siihen löytyvät oikeat ratkaisut. Kuivuriin on tarkoitus lisätä myös varastosiiloja. Kolmannen kuivurin hankkiminen on niin ikään väikkynyt osakkaiden mielissä. Muitakin koneita on hankittu yhteiseen käyttöön. Pihalla on Väderstadin jyrä ja A-Faberin Kyntömuokkari.

Kaiken kaikkiaan, Seppo Kuhan sanoin: "Alvajärvi on nykyisin viljaomavarainen kylä".