Numero 9 / 2001


Sisältö

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus

Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Käsittämätön vasikkakuolema
Meiltä kuoli äskettäin parin viikon vanha vasikka tavalla, mitä emme kymmenien vuosien kokemuksen omaavinakaan ole koskaan nähneet. Vasikka oli syntyessään terveen näköinen ja eloisa, mutta imeminen ei alkuun tahtonut onnistua.
   Opittuaankin se oli ensin hiukan vaikea juotettava, tuntui kuin sen pää olisi väkisin vetänyt sivulle niin, että tutti ei pysynyt suussa, ellei sen päätä tukenut. Muutaman päivän ikäisenä se vaikutti jo normaalilta, mutta kerran juottamistilanteessa se sai äkkiä ilman mitään näkyvää syytä käsittämättömän paniikkikohtauksen. Se huusi suoraa huutoa oudolla äänellä, joka muistutti lähinnä lampaan määkinää ja kirjaimellisesti lensi päin seiniä. Mitkään aidat eivät sitä pitäneet. Aikansa päättömästi juostuaan se hikisenä ja uupuneena rauhoittui, mutta kohtaus toistui illalla entistä pahempana. Silloin se itsensä loppuun juostuaan jäi makaamaan kyljelleen ja sai jonkinlaisia kouristuksia. Luulimme sen jo kuolevan, mutta se rauhoittui ja toipui parin tunnin makaamisen jälkeen. Sen jälkeen se oli noin puolentoista viikon ajan ihan terve ja normaali, joi hyvin ja siirsimme sen jo yhteiskarsinaan toisten joukkoon, missä se tuntuikin hyvin viihtyvän.
   Meillä oli sitten toisessa päässä navettaa suursiivous ja vasikka lienee oudoksunut painepesurin ääntä. Se sai taas samanlaisen kohtauksen ja jäi sen loputtua makaamaan niin kuin edelliselläkin kerralla. Nyt kuitenkin kävi niin, että se ei enää noussut vaan kuoli illalla. Miten tällainen on mahdollista? Poikiminen oli kyllä sikäli pitkittynyt, että lehmä näytti jo aamulla selvästi valmistautuvan poikimaan, mutta mitään näkyvää ei tapahtunut ennen iltaa, jolloin se poiki helposti ilman apua.
   Ainoa, mitä osaamme arvailla on se, että vasikka oli poikimisen yhteydessä kärsinyt hapen puutteesta ja saanut siitä jonkun aivovaurion. Sittenkin ulkoisesti terveen vasikan tämänlaatuinen äkillinen kuolema tuntuu käsittämättömältä.
   Ymmällään olevat

Hapen puutteesta johtuva aivovaurio on periaatteessa mahdollinen syy vasikkanne sairauteen. Vuosien varrella on tullut muutamia kysymyksiä vastaavanlaisista vasikoista ja usein on mainittu, että syntymä oli vaikea. Toinen mahdollinen syy voisi CCN eli aivokuoren kuoliotauti on keskushermostotauti, joka johtuu tiamiinin eli B1-vitamiinin äkillisestä puutoksesta. Normaalisti eläin saa runsain määrin tiamiinia pötsin pieneliöiden tuottamana, siksi tätä vitamiinia ei tarvita rehussa. Äkillinen puutostila syntyy, jos pötsin pieneliöstö häiriytyy esimerkiksi äkillisen ruokinnan muutoksen, pilaantuneen rehun syöttämisen tai liian voimakkaan väkirehuruokinnan yhteydessä. Näissä tapauksissa tiamiinin tuotanto vähenee tai pieneliöt alkavat tuottaa tiamiinia pilkkovaa entsyymiä, tiaminaasia.

Myös homeinen rehu saattaa sisältää tiaminaasia. CCN iskee tyypillisesti lihamulleihin tai nuoriin hiehoihin. Aivan pikkuvasikalla se on harvinainen. Myös magnesiumin puutos saattaisi aiheuttaa kuvaamanne oireet. Juottovasikka, etenkään maidolla juotettu, ei välttämättä saa riittävästi magnesiumia. Tässä tapauksessa pitäisin sitä todennäköisimpänä syynä.

Magnesiuminpuutetta voidaan lääkitä. Kun kohtaus on meneillään, ei suun kautta saa antaa mitään, nopea eläinlääkärinapu saattaa pelastaa hengen. Kohtauksen mentyä ohi voi antaa magnesiumoksidia 10 g päivässä. Myös Correct magnesiumia voi antaa kymmenesosan lehmän annoksesta päivässä. Lopullisesti asian pitäisi tulla kuntoon, kun vasikka oppii karkearehulle ja väkirehulle.



Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.

 

 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus