Numero 12 / 2001


Sisältö

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus

Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Mikä on paras hoito aureustulehdukseen?
Vastapoikineen lehmän utareet tulehtuivat. Bakteerina löytyi aureus. Nyt hoidon jälkeen täytyy ottaa solut ennen jokaista lypsyä. Joskus saa kaikki neljännekset tankkiin, joskus osan, joskus ei mitään. Erot ovat suuret jopa yhden lypsyn välillä. Onko neljännes todella "soluton", jos lettupannutesti niin näyttää vai lypsetäänkö tankkiin soluja? Onko tällainen vaihtelu tyypillistä aureus-bakteerille? Jostain kuulin, että paras hoito aureukseen on 3 kk:n ummessaolo, mutta nyt on kyse vasta poikineesta lehmästä. Meiltä ei ole ennen löydetty aureusta, siksi on vähän pallo hukassa.
Emäntä Savosta

Solutesti näyttää oikein. Jos testi ei hyydy, soluja on alle 200 000 - 250 000. Nimenomaan hyytyminen ratkaisee, pelkkä värin vaihtuminen ei ole yhtä luotettava tulehduksen mitta. Ennen iltalypsyä soluluku on usein vähän korkeampi kuin ennen aamulypsyä. Tämä johtuu siitä että päivällä lypsyjen väli on lyhyempi kuin yöllä ja solut laimenevat yöllä suurempaan maitomäärään.

   Aureukselle on tyypillistä, että se ei parane täysin, vaan lehmä jää soluttamaan ajoittain. Tällaisen lehmän solulukua voisi mielestäni seurata kaikkien neljännesten yhteisnäytteestä. Näin muut neljännekset saattavat tasata yhden neljänneksen korkeamman soluluvun ja maito on kelvollista tankkiin. Jos solutestin väri ei muutu, tulehdus on varsin lievä vaikka hyytelöä vähän ilmaantuisikin. Jos karjassa on vain yksi soluttava lehmä, sen vaikutus ei välttämättä nosta tankkimaidon solulukua merkittävästi, koska maito laimenee muiden lehmien maidon joukossa.

Ummessaolo on todella paras hoito aureukseen, lisäksi suositellaan umpeenpanoantibioottia kaikille lehmille, joilla on todettu aureustulehdus lypsykauden aikana. Tämä vaihtoehto ei tietysti sovi vastapoikineelle. Jos aureus on penisilliinille herkkä, sitä voisi vielä kerran yrittää hoitaa lypsykauden alkupuolella, jolloin todennäköisesti noin joka toinen lehmä paranee. Jos aureus on resistentti eli vastustuskykyinen penisilliinille,  hoitotulos on todennäköisesti niin huono, että ei kannata hoitaa ennen umpeenpanoa. Jos vain yksi neljännes on kova soluttamaan, sen voisi periaatteessa jättää lypsämättä ja antaa sen mennä umpeen lypsykauden puolivälin aikoihin. Näin pääsisi eroon soluja ja bakteereita erittävästä neljänneksestä.

Kalevi Heinonen
Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.

 

 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus