Numero 11 / 2001 Heikkisen navetassa käy monta lypsäjää: emäntä, isäntä, tyttäret, harjoittelija, lomittaja. Ilmoitustaululta löytyy tarpeellinen tieto: siementämispäivät, poikimisajat, sairaan- kuljetus, solutestin ohjeet, juottoajat. Laatukäsikirja, terveyskansio ja työohjeet ovat mapeissa. Kuva Pentti Vänskä |
Terveydenhuolto
ennaltaehkäisee ongelmia
Eläinten terveydenhuolto tarjoaa viljelijälle työkaluja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, terveydenhuoltoeläinlääkäri Kaisa Rönkkö sanoo. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että tietyillä toimenpiteillä asiat on saatu kuntoon. Terveydenhuollon tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja sitä kautta tuottaa parempaa taloudellista tulosta ja vähentää työtä. -Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten isäntäväki ja eläinlääkäri kävivät yhdessä läpi kattavasti karjan tilanteen ja navetan olosuhteet. Samalla tunnistetaan ongelmakohdat, jos sellaisia on. |
|
Terveydenhuoltosuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet saattavat aluksi
teettää lisätyötä, Kaisa Rönkkö sanoo. Lopullinen tavoite on
ongelmakohtien korjaamisella vähentää työtä. Korjausehdotuksissa
lähdetään aina tilan tilanteesta. Yleensä ne eivät edellytä suurta
remonttia tai rakentamista. Tuloksiin päästään vähilläkin
kustannuksilla.Yleisimpinä ongelmina
Rönkkö mainitsee utareterveyden, hedelmällisyyden ja ruokintaongelmat.
Navetoissa tavallisia puutteita ovat lyhyet ja karkeat parret, jotka
aiheuttavat hiertymiä ja vaurioita, vasikkatilojen ahtaus ja vasikoiden
hoito sekä juomaveden riittämätön virtaus, joka vaikuttaa
maitotuotokseen.
Terveydenhuoltoon liittyminen on vapaaehtoista, Rönkkö sanoo. Monet tilat tulevat mukaan laatukoulutuksen yhteydessä, mutta muutenkin voi terveydenhuoltoon ilmoittautua. Useat ongelmien kanssa painineet tilat ovat saaneet asiat kuntoon terveydenhuollon avulla, Kaisa Rönkkö kertoo. Tilaa uusille asiakkaille EU-osarahoitteinen projekti käynnistyi Promilkin alueella 2001 alussa ja sitä on tarkoitus jatkaa 2003 loppuun. Tavoitteena on tehdä terveydenhuoltosuunnitelma 270 tilalle vuosittain, Rönkkö kertoo. Terveydenhuoltotyöhön on Pohjois-Savossa tähän mennessä kurssitettu 30 eläinlääkäriä. Viljelijöiden kiinnostus terveydenhuoltoon on ollut kiitettävää. Sadalle tilalle on tehty suunnitelma ja 50 ilmoittautunutta odottaa käyntiä, Rönkkö sanoo. Lisätilauksia otetaan vastaan. Hankkeen puitteissa tehty terveydenhuoltokäynti ja -suunnitelma maksaa viljelijälle 600 markkaa. Jatkokäynnit tehdään vuosittain. Koko maassa lypsykarjojen terveydenhuoltoa tehdään 15 projektissa, joista 11 toimii eläinlääkäri. Tarkoituksena on, että terveydenhuoltosuunnitelman tekee oma kunnaneläinlääkäri tai tilalla vakituisesti käyvä eläinlääkäri, Kaisa Rönkkö kertoo. Eläinten terveydenhuoltokeskus on käynnistämässä kansallista eläinten terveydenhuolto-ohjelmaa, jossa tavoitteena on saada 2006 mennessä valtaosa lypsykarjatiloista terveydenhuollon piiriin. Kansallinen ohjelma on aloittanut eläinlääkärien kouluttamisen terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltohankkeet ja kansallinen terveydenhuolto-ohjelma toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Hankkeissa saatuja kokemuksia käytetään hyväksi kansallista terveydenhuoltomallia laadittaessa. Kansallista ohjelmaa suunnataan alkuvaiheessa niille alueille, joilla ei ole toimivaa terveydenhuoltohanketta, Kaisa Rönkkö kertoo.
|
 |
Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |