Antti Tukeva

Maidontuotanto kasvaa Normilkin alueella

Maidontuotanto kasvaa Osuuskunta Normilkin alueella. Normilkin jäsenosuuskunnat keräävät 40 % Valioryhmän maidosta ja kolmanneksen koko maan maitomäärästä.

Normilk on yhdeksän Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa toimivan valiolaisen osuuskunnan yhteistyöryhmittymä.

Vuoden 2000 aikana Normilkin jäsenmeijerien määrä supistui kahdella, kun  Sallassa toiminut Koilliskuntain Osuusmeijeri sulautui Osuuskunta Lapin Maitoon ja eteläpohjalainen Kauhavan Osuusmeijeri sulautui Osuuskunta Maitojalosteeseen. Normilkiin kuuluu nyt 9 osuuskuntaa.

Koilliskuntain Osuusmeijeri oli viimeisinä toimintavuosinaan valioryhmän pienin osuuskunta, jossa oli noin 50 maidontuottajaa ja maidon vastaanotto 5,0 miljoonaa litraa vuodessa. Pienimmästä päästä oli myös Kauhavan Osuusmeijeri, jonka vastaavat luvut olivat noin 120 maidontuottajaa ja 12,5 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.

Normilkin vastaanottamaan maitomäärään ja muihin lukuihin sulautumiset eivät vaikuta, koska ne tapahtuivat osuuskunnan jäsenten kesken.

Normilkin seitsemän toimintavuoden aikana jäsenmäärä on vähentynyt 15:sta yhdeksään. Kehitys kertoo koko alan rakennemuutoksen nopeudesta.

Maidon vastaanotto kasvaa

Alkuvuonna 2001  Normilkin jäsenten vastaanottama maitomäärä on kasvanut edellisestä vuodesta 1,8 % ja oli puolen vuoden aikana yhteensä 383 miljoonaa litraa. Kaikesta valiolaisesta maidosta Normilkin kautta tulee 40 % ja koko maankin maitomäärästä noin kolmannes.

Maitomäärä on kasvanut omien maidontuottajien tuotannon lisäyksestä, mutta myös jäsenosuuskuntiin siirtyneiden uusien maidontuottajien tuottamasta maidosta. Tammikuusta 2001 lähtien Normilkin osuuskuntiin on tullut noin 150 uutta tuottajaa. Siirtymät ajoittuivat vuoden vaihteeseen ja heinäkuulle.

Maidonhankinnan taloudellinen tulos on välitilinpäätösten mukaan hieman vahvistunut ja maidosta maksettu ennakkohinta on noussut. Osuuskunnat toteuttivat Valion päättämän viiden pennin litrakohtaisen hinnankorotuksen täysimääräisinä sekä vuoden alusta toukokuun loppuun maksetun takautuvan osan että kuukausitilityksissä maksettavan juoksevan osan osalta.

Odotukset kuluvan vuoden maidonhinnan osalta ovatkin korkealla ja maitotilojen kustannushissiin saadaan tätä kautta hieman kompensaatiota.

Tilat investoivat tuotantoon

Normilkin alueen maidontuottajat suuntaavat tulevaisuuteen. Investointitahti tiloilla on kova. Paitsi navetoiden uudistamiseen satsataan tällä hetkellä myös rehunkorjuu- ja säilöntäkalustoon, lisämaan hankintaan sekä ruokinta- ja maidonkäsittelylaitteistoihin. 

Normilkin alue on kokonaisuudessaan ns. maitosuomea, jossa muita vaihtoehtoja maataloudessa on vähän. Tällöin on luonnollista, että tilat kehittävät maidontuotantoa.

Kova investointitahti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi ainoa pärjäämisen malli tulevaisuudessa. Monen tilan osalta paras kehityspolku kulkee pienten askelten politiikalla. Navettaa ei tarvitse laittaa kerralla uusiksi, vaan laajentaa tilan muiden kasvumahdollisuuksien mukaan vähitellen. Hankkimalla kalustoa vähin erin pystytään usein hyödyntämään edullisia tarjouksia tai muita hankintamahdollisuuksia. Normaali keskikokoinen lypsykarjatila tulee vielä pitkään olemaan suomalaisen maidontuotannon selkäranka. Hyvin hoidettuna se antaa viljelijäperheelle kilpailukykyisen työpaikan.

Maidonhankinnan verkostot

Valiolainen maidonhankinta on nopeasti muodostunut maakunnallisten tai alueellisten osuuskuntien muodostamaksi verkostoksi, joka toimii yhteistyössä monissa maidonhankintaan kuuluvissa toiminnoissa.

Maidonhankinta on keskeinen alue Valion tehokkaan toiminnan kannalta.  On hyvä, että omistajaosuuskuntien yhteistyötä ja toimintaa koordinoidaan myös Valion taholta ja, että tekemiselle asetetaan selkeitä laatuun, palvelukykyyn  ja tehokkuuteen liittyviä tulostavoitteita.

Maidon kuljetuksessa ja neuvonnassa näillä onkin jo saavutettu tuloksia. Osuuskuntien tuote- ja tarvikemyynnin osalta yhteistä näkemystä ja johtoa sen sijaan vielä tarvittaisiin.

Jos maitoa tuotetaan Normilkin alueella paljon, niin myös meijeriosuuskuntia on lukumääräisesti enemmän kuin muualla vastaavilla alueilla Suomessa. Valion omistajaosuuskuntien lisäksi myös kilpailevia meijereitä on useita. Osittain tilannetta selittää vanha historia siten, että perinteisesti varsinkin Etelä- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut runsaasti pitäjä- ja kylämeijereitä. Näiden juurilla toimii vielä osa sekä valiolaisista että kilpailevista meijereistä. Valion omistajaosuuskuntien osalta muutos alueellisiin meijereihin on jo tapahtunut muualla paitsi Etelä-Pohjanmaalla. Tulevaisuus johtanee asioita sielläkin samaan suuntaan kuin muilla Valion hankinta-alueilla.

Kirjoittaja on Osuuskunta Normilkin toimitusjohtaja.