Suuret ja tehokkaat koneet valtaavat alaa säilörehunkorjuussa. Kuvassa Veikko Paavilaisen ja Kati Flygtin Pöttinger Jumbo silppuava noukinvaunu.
Kuva Jussi Knuuttila

Valio tekee myönteistä tulosta
Valio-konsernin tulos vuoden kahdeksalta ensimmäiseltä kuukaudelta on varsin kohtuullinen. Jos loppuvuonna ei tule odottamattomia yllätyksiä, koko vuoden tulos paranee edellisestä vuodesta, päätoimittaja Reijo Vatanen kirjoittaa pääkirjoituksessa.
   Vatanen muistuttaa, että tuloskehityksen eteen on tehty rankasti töitä. Ilman rajuja saneerauksia ei nykyinen tulos olisi mahdollinen.
   Hyvä tuloskunto edellyttää yritykseltä valppautta jatkossakin. Uhkakuvista ei ole puutetta: EU:n laajeneminen, kaupan rakenteelliset muutokset, kulutustottumusten muutokset, Vatanen kirjoittaa.

Uusi tekniikka muuttaa toimintatapoja
Uusi tekniikka aiheuttaa lypsykarjatilalla suuria muutoksia. Parsinavetasta pihattoon tai uudistettuun parsinavettaan siirtyminen on eläimille kriittinen vaihe, alkutuotantojohtaja Eeva Brofeldt kirjoittaa Ajankohtaista –palstalla.
   Muutos on vaativa tilanne myös karjanhoitajalle, joka joutuu päivittäisen karjanhoidon ohessa paneutumaan rakentamiseen, perehtymään uusiin koneisiin ja omaksumaan uudet toimintatavat. Jotta muutostilanteista selvittäisiin mahdollisimman vähin kolhuin, pitäisi muutosten kokonaisvaikutukset hallita nykyistä paremmin.
   Brofeldt perää tilojen avuksi ”muutoskonsultteja”, jotka pystyisivät tapauskohtaisesti haarukoimaan muutostilanteessa ne asiat, jotka vaativat erityispanostusta.

Valiokokous koolla Helsingissä
Valion maksama tilityshinta on eurooppalaisessa vertailussa  kärkipäässä, toimitusjohtaja Olavi Kuusela sanoi lokakuun 2. päivänä pidetyssä Valiokokouksessa.
   Valion tuloskehitys on parantunut, vaikka maidosta on maksettu 5 penniä korkeampaa tilityshintaa. Tavoitteena on lisäksi maksaa jälkitili saman suuruisena kuin viime vuonna.
   Kuusela sanoi Valion maidosta saaman hinnan olevan edelleen muutaman vuoden takaista tasoa alempana. Kauppa sen sijaan on pitänyt huolta oman osuutensa kehittymisestä. Kustannusten nousua tullaan loppuvuonna purkamaan hinnan tarkistuksilla, Kuusela sanoi.
   Valiokokous on Valioon liiketoimintasuhteessa olevien osakkaiden vuosittainen kokoontuminen.

Maidontuotanto   

Onko laiha lehmä hyvinvoiva?
Laatukurssin käynyt emäntäryhmä oli lukenut ammattilehdestä Uuden-Seelannin maidontuotannosta ja tiedustelee juttuun liittyen eläinlääkäri Kalevi Heinoselta, miten laihaksi lehmän saa lypsättää hyvinvoinnin heikkenemättä.
   Heinonen arvelee, ettei hyvinvoinnin kannalta ole eroa, johtuuko laihtuminen runsaasta tuotoksesta vai niukasta energiaruokinnasta. Hänen mukaansa lehmä voi hyvin, jos sen kuntoluokka on yli yksi, eikä se ole sillä tavalla sairas, että sen ruokahalu heikkenee. Hän muistuttaa, että ylilihavuus saattaa haitata hyvinvointia enemmän kuin laihuus.

Maidontuotanto kasvaa Normilkin alueella
Osuuskunta Normilk on yhdeksän, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa toimivan valiolaisen osuuskunnan yhteistyöryhmittymä, joka kerää 40 % Valioryhmän maidosta.
   Alkuvuonna 2001 Normilkin jäsenosuuskuntien  keräämä maitomäärä kasvoi liki 2 %. Maidontuottajat ovat investoineet voimakkaasti navetoihin ja rehunkorjuukalustoon. Osa kasvusta tulee uusien, Valioryhmään siirtyneiden maidontuottajien maidoista.
   Normilkin toimitusjohtaja Antti Tukeva korostaa osuuskuntien yhteistyön merkitystä toiminnan tehostamisessa ja perää yhteistyön tiivistämistä entisestään myös valtakunnallisella tasolla.

Luomuemmentalia Toholammilta
Valion luomutuotevalikoimaan tuli syyskuun alussa luomuemmental. Ennestään luomuna on saatavissa maitoa, piimää, kermaa, jogurttia, viiliä, voita ja appelsiinimehua.
   Luomujuuston valmistaa Valion Toholammin tehdas. Juustoon käytetään viikonloppuna kerättyä luomumaitoa, joka aiemmin meni pääasiassa tavallisiin maitovalmisteisiin. Luomuemmentalin valmistuksen ansiosta aiempaa suurempi osa luomumaidosta voidaan hyödyntää luomutuotteena, tehtaanpäällikkö Jaakko Korkala sanoo. Luomuemmentalin makua Korkala kuvailee pehmeän täyteläiseksi.

Paluumuuttaja rakentaa 100 lehmän pihaton
Juha Marttila Simosta rakentaa 100 lehmän pihattoa. Pihaton toiminnot on suunniteltu työtä säästäviksi ja olosuhteet sellaisiksi, että eläinten luonnollinen tuotantopotentiaali saadaan käyttöön kustannuksia säästäen.
   Rehualasta puolet on sopimustuotantoa, lannanlevitys on tarkoitus ostaa. Navetan sisäänajon jälkeen on tarkoitus palkata työntekijä, myöhemmin ehkä toinenkin. Marttila on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja aikoo jatkaa projektiluontoisesti tutkijan työtään, jota hän ennen paluuta kotitilalle teki kymmenen vuotta päätoimisesti.

Kolme lypsykertaa kannattaa
Tarmo ja Suvi Väisänen Utajärveltä lypsävät kolme kertaa päivässä. Rehun hyötysuhde paranee eli samalla rehumäärällä saadaan enemmän maitoa, Tarmo Väisänen sanoo.  Aiemmin vaivannut utaretulehdusongelma rauhoittui kolmeen lypsyyn siirryttäessä. Lehmät pysyvät terveinä ja rauhallisina.
   Lypsyvuoroja jakamassa on naapuritilaa viljelevä isännän veli, joten lisäkerta ei rasita liikaa, Väisäset sanovat.

Puolueetonta tietoa lypsykoneista
MTT/Vakolan Maitokoneet –yksikkö tuottaa puolueetonta tietoa lypsykoneista ja tilasäiliöistä. Noin vuosi sitten perustettu yksikkö seuraa lypsylaitteiden kehitystä, tutkii, tiedottaa ja kouluttaa. Sen vastuulla on pitää neuvojien ja asiantuntijoiden tiedot lypsylaitteiden kehityksestä ajan tasalla. Uusin haaste Maitokoneet –yksikölle ovat lypsyrobotit.
   Toiminnasta vastaa neuvontapäällikkö Esa Manninen. Erikoisneuvoja Kaj Nymanin työ painottuu  suoraan yhteydenpitoon neuvojien ja maidontuottajien kanssa.
   Maitokoneet –yksikön lisäksi Maito ja Me –lehden koneteema esittelee lannanlevityskoneita ja tehokkaita rehunkorjuuketjuja.

Neuvonta ja analyysit   

Maitotilan eläinlääkäri   

Navetan nimipäivät